Ilmasto.org

COP15 - Vaatimaton anti todetaan

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti ja aika uhkaa loppua kesken. Kaikesta huolimatta on mahdollista, että sopimus saadaan vielä aikaiseksi. Edellytykset oikeudenmukaiselle, kunnianhimoiselle ja laillisesti sitovalle ilmastosopimukselle ovat siis olemassa. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä myös katastrofaaliseen epäonnistumiseen. Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä höyryllä. Lisäksi Yhydysvaltojen Hillary Clinton ilmoitti, että Yhdysvallat on valmiita toimimaan sen puolesta, että teollisuusmaiden rahoitus kehitysmaiden toimille nostetaan vähintään 100 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti summa on aivan liian vähän. Lisäksi Yhdysvalloilta odotetaan selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa esitystä päästöjen vähentämiseksi. Onneksi Yhdysvallat on kuitenkin viime metreillä herännyt esittämään konkreettisia lukuja.

Tavoitteena yli sadan prosentin päästövähennykset?

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa etenkin saarivaltiot ja köyhimmät kehitysmaat ovat vaatineet teollisuusmailta sitoutumista yli sadan prosentin päästövähennystavoitteisiin pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen, maiden toimien pitäisi jossakin vaiheessa johtaa hiilidioksidin tai muiden kasvihuonekaasujen poistamiseen ilmakehästä, eikä pelkästään kaasujen tuoton rajoittamiseen. Miinusmerkkiset päästöt voivat kuulostaa määritelmällisesti mahdottomalta, mutta ihmiskunnalla on periaatteessa käytettävissään suuri joukko erilaisia keinoja, jolla ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia voidaan pienentää. Nämä voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään; ekosysteemeihin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen, hiilen talteenotto ja varastoiminen, sekä hiilidioksidin poistaminen suoraan ilmakehästä.

Kööpenhaminassa vaaditaan myös ruokaoikeudenmukaisuutta

Kööpenhaminan ilmastokokouksen sivutapahtumissa sekä lukuisissa muissa tapahtumissa kaupungilla ruokatalous muuttuvassa ilmastossa puhuttaa. Viime sunnuntaina keskustan valtasi iloinen, värikäs ja sambarytmein varustettu viljelijöiden ja maatalouden sekä ruoantuotannon tulevaisuudesta huolestuneiden marssi. Paikalla oli vihaisia viljelijöitä kolmansista maista mm. Via Campesina! liikkeen mobilisoimana. Liikkeen läsnäoloa maustaa laaja aktivistijoukko, johon lukeutuu myös suomalaisia. Suomessa nousussa oleva lähiruoka ja aktivisteille rakas veganismi ovat tulleet tutuksi kokousturisteille niin aktivistien järjestämissä joukkoruokailuissa kuin Bella Centerin lounasravintoloissa, joissa tarjoillaan pääasiassa luomu- ja lähiruokaa.

Kööpenhamina valmistautuu presidentteihin ja pääministereihin

Kööpenhaminan ilmastokokous on poikkeuksellisen tärkeä. Täällä linjataan ilmastopolitiikkaa vuosikymmeneksi eteenpäin – ja samalla se, onnistutaanko lämpeneminen rajoittamaan kahteen asteeseen. Poikkeuksellinen kokous on kuitenkin myös siksi, että ensimmäistä kertaa paikalle saapuu maiden ylin johto. Kööpenhaminaan on tulossa noin 120 maan valtionjohtajat ja päämiehet. Suomea kokouksessa edustavat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen.

Kööpenhaminan ilmastokokous jäi toisille lyhyeksi

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön. Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että tilaa ei yksinkertaisesti enää ole.

Myrskyisä maanantai

Tilanteet neuvotteluissa elävät niin nopeaan tahtiin, että vauhdissa on enää vaikea pysyä. Maanantain suunnitelmissa oli epävirallisia konsultaatioita YK:n ilmastosopimuksen alaisen (AWG-LCA) työryhmän kanssa, mikä on toinen Balissa sovituista neuvottelukaistoista. Tarkoitus oli työstää pitkän aikavälin yhteistyötä Balin tiekartan pohjalta. Toinen kaista on Kioton sopimuksen toisesta päästövähennyskaudesta sopiminen (AWG-KP). Erityisesti kehitysmaat haluavat pitää kiinni Kioton sopimuksesta. Syitä tähän on monia, joista vähäisin ei ole se, että Kioton sopimus on tällä hetkellä ainut lainvoimainen sopimus joka määrää päästövähennyksiä.

Vihreät puolueet haluavat laillisesti sitovan sopimuksen, vasemmisto kaataisi ensin kapitalismin

Kansalaisjärjestöjen Klimaforumilla Kööpenhaminassa Vihreät poliitikot viideltä eri mantereelta ja vasemmistopoliitikot viidestä Euroopan maasta kokoontuivat linjaamaan ilmastopolitiikkaansa sunnuntaina 13. joulukuuta. Molemmat ryhmät vaativat ilmasto-oikeudenmukaisuutta, mutta retoriikka ja esiintyminen erosivat toisistaan jyrkästi. Vihreät esiintyivät suureellisesti Klimaforumin pääsalissa salamavalojen välkkeessä ja vaativat raivokkaissa puheenvuoroissaan hallituksiaan ryhdistäytymään. Kaikki puhujat tuomitsivat oman mantereensa hallitusten ilmastopolitiikan murheellisen huonoksi.

Tuvalulla on tunteet ja viekkaus mukana neuvotteluissa

Ensimmäisen viikon viimeisenä neuvottelupäivänä, lauantaina Bella Centerissä käytiin läpi ensimmäisen neuvotteluviikon tapahtumia. Sekä YK:n ilmastosopimuksen osapuolet ja Kioton pöytäkirjan osapuolet käsittelivät molemmat tekstejä jotka AWG-LCA ja AWG-KP työryhmien puheenjohtajat olivat valmistaneet. Jo aikaisemmin viikolla Tuvalu osoitti että he todella haluavat Kioton pöytäkirjan lisäksi toisen lainvoimaisen sopimuksen Kööpenhaminasta ja he käyttävät kaikkia keinoja tämän saavuttamiseksi. Viime viikolla niin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan istunnot keskeytyivät kertaallen. Molemmissa tapauksissa oli kyse siitä, että Tuvalu halusi perustettavan työryhmät käsittelemään AOSIS -ryhmän sopimusluonnoksia.

Ilmastoneuvottelut ulkopuolelle jääneen näkökulmasta

Minkä vuoksi olisit valmis jonottamaan puolitoista tuntia ulkona? Entä jos jonotus pitäisi kestää tuulisessa tanskalaisessa talvisäässä, kun kotona on aina kesä? Ragu jonotti sitkeästi vain sandaalit jalkojensa suojana, sillä hän uskoi ilmastokokoukseen osallistumisen olevan sen, ja monen muun ponnistuksen, arvoista. Sisällä kuitenkin selvisi, että hänellä ei olisi asiaa rekisteröintitiskiä pidemmälle. Ennakkoilmoittautumisen byrokratia oli asettanut ensimmäisen esteen alkuperäiskansojen oikeudet huomioon ottavaa ja tiukkoja päästövähennystavoitteita ajamaan tulleelle intialaiselle ruohonjuuritason aktivistille.

Ulkoistavatko teollisuusmaat päästönsä?

Vaikka neuvottelijat pitivät sunnuntaina lepopäivää, Kööpenhamina kuhisi edelleen lukuisista tapahtumista. Kansalaisjärjestöjen ilmastokeskuksessa Klimaforumissa Iso-Britannian Maan ystävien (FoE UK) paneeli vastusti yksimielisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisiä päästökauppamekanismeja. Valtioiden välisen päästökaupan tarkoitus on se, että päästöille asetetaan tietty katto, jonka puitteissa valtiot voivat ostaa toisiltaan oikeutta saastuttaa rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisen valtion alueella. Järjestelmän tarkoituksena on, että päästövähennykset toteutettaisiin siellä, missä se on halvinta.

Tehdäänkö metsistä osa ratkaisua, vai tuleeko niistä osa ongelmaa?

Teollisuusmaiden päästötavoitteiden, rahoituksen ja sopimuksen laillisuuden lisäksi Kööpenhaminan kokouksen yksi tärkeä aihe ovat metsät. Metsien hävittämisen aiheuttamat päästöt muistetaankin nostaa esiin melkein kaikissa ilmastokriisiä käsittelevissä puheissa eikä syyttä, aiheuttaahan metsäkato jopa viidenneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Satatuhatpäinen massa vyöryi Kööpenhaminan kaduille reilun ilmastopolitiikan puolesta

Lauantaina nähtiin suurin kansalaisyhteiskunnan voimannäyte Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana, kun järjestäjien arvion mukaan 100 000 ihmisen massa vyöryi Kööpenhaminan kaduilla vaatien oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa. Mielenosoittajat vaativat reilua, kunnianhimoista ja sitovaa ilmastosopimusta. Tuhansissa kylteissä julistettiin, että “There is no planet B” ja perättiin ilmasto-oikeutta sekä ryhtymistä puheista tekoihin.

Uudet tekstit, vanhat haasteet

Perjantaina neuvottelijoihin ja kansalaisjärjestöihin tuli vipinää jo heti aamutuimaan, kun toisen neuvotteluryhmän (AWG-LCA) puheenjohtaja Michael Zammit-Cutajar julkaisi oman esitysluonnoksensa siitä, miltä lopputuleman pitäisi hänen ryhmänsä osalta palttiarallaa näyttää. Tämä seitsemänsivuinen teksti yrittää kasata kokoon keskeiset johtopäätökset Balin toimintaohjelman sisältämistä elementeistä, eli yhteisestä visiosta, päästövähennyksistä, metsien suojelusta, sopeutumisesta, rahoituksesta ja teknologiasta eräänlaiseksi sateenvarjopäätökseksi. Tekstissä on monin paikoin ammottavia aukkoja ja monivalintatehtäviä, joihin odotetaan täydennystä asiakohtaisilta neuvotteluryhmiltä sekä valintoja ministereiltä. Puhteenjohtajan teksti antaa vasta raamit varsinaiselle lopputulokselle, mitä puheenjohtaja kuvaa ”paketiksi” päätöksiä.

”Kaksi astetta tarkoittaa Afrikalle varmaa kuolemaa”

Päivän väkevimpiä esiintymisiä Bella Centerissä perjantaina oli epäilemättä kehitysmaiden G77 -ryhmän edustajan, sudanilaisen Lumumba Da-Pingin puhe järjestötarkkailijoille suunnatussa tiedotustilaisuudessa. Suuri sali istui hiiren hiljaa kun Da-Ping hitaasti ja varmasti listasi kehitysmaiden edellytyksiä tulevalle ilmastosopimukselle. Da-Ping teki yleisölle selväksi, että erityisesti Afrikan maat neuvottelevat hengestään ja sen säilymisen edellytyksenä on lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen.

Miten vanha olet vuonna 2050?

Vaikka joitakin ilmastonmuutoksen seurauksia on jo nähtävissä, tulee ilmastonmuutos koskettamaan erityisesti nykyisiä nuoria, lapsia ja tulevia sukupolvia. Ilmastokonferenssin keskiviikon sukupolvien välisen tasa-arvon päivässä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia päättäjiä haluttiin muistuttaa, keiden puolesta he tekevät päätöksiä. Lukuisten onnistuneiden oheistapahtumien lisäksi konferenssiin osallistuvat nuoret haastoivat harmaan pukumassan pukeutumalla kirkkaan oransseihin t-paitoihin, joissa kysyttiin “Kuinka vanha olet vuonna 2050?”.

Teollisuusmaat eivät yllätä

Neuvottelujen neljäntenä päivänä Sonja Meister, Euroopan Maan ystävien ilmastokampanjoitsija kertoo onko mikään neuvottelujen kulussa vielä toistaiseksi yllättänyt. Katso video.

Toista Kööpenhaminaa ei tule

EU:n uusi ilmastokomissaari Connie Hedegaard viestitti viime viikonloppuna päättyneeseen Copenhagen Climate Exchange -tapahtumaan osallistuneille kansalaisjärjestöille selkeän viestin: “Kasvattakaa painetta poliittisiin päättäjiinne. Seuraavaa Kööpenhaminaa ei välttämättä tule.” Hedegaardin huoli liittyi Kööpenhaminan kokouksen kokoisten maailmanlaajuisten kokousten järjestämisen vaikeuteen. Milloin edellisen kerran yli sadan valtion päämiehet USA mukaan luettuna on saatu koottua yhteen? Seuraava vastaava tilaisuus saada aikaan vahva sitova poliittinen sopimus voi tulla vasta vuosien päästä – jos koskaan.

Kööpenhaminan ilmastokokous käynnistyi odottavissa tunnelmissa

Kööpenhaminan kokous alkoi tänään tunteisiin vetoavilla videoilla ja puheilla. Lapset, joiden tulevaisuudesta neuvotellaan seuraavan kahden viikon aikana, vaativat neuvottelijoilta vastuullisuutta ja tuloksia. Neuvottelijat puolestaan esittivät sitoumuksensa ja halunsa työskennellä tuloksien saavuttamisen puolesta. Kaikki myös tunnustivat ilmastonmuutoksen vaikutusten vaarallisuuden ja tilanteen kiireellisyyden. Kokoukseen osallistuvien lähes 200 valtion mielipiteet eroavat kuitenkin oleellisesti siinä miten ja millä keinoilla ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vastataan.

Riittääkö kehitysmaille vain riittävän suuri summa rahaa?

Kehitysmaat haluavat teollisuusmailta huomattavasti nykyistä enemmän rahallista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen torjumiseksi. Onko kuitenkaan kyse vain riittävän suurista numeroista paperilla? Suomessa Siemenpuu Säätiön vieraana pistäytynyt Nicola Bullard Focus on Global South -järjestöstä kertoo mitkä ovat hänen mielestään kehitysmaille ratkaisevia kysymyksiä rahoitusneuvotteluissa. Katso video!

Riittääkö kehitysmaille vain riittävän suuri summa rahaa?

Kööpenhaminan matkalaukkuja pakataan jo!

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin on neljää päivää aikaa. Sillä aikaa kun eduskunta vielä keskustelee Suomen linjauksista Kööpenhaminassa, monet neuvottelijat ja kokoukseen osallistujat pakkaavaat jo laukkujaan. Suomea neuvotteluihin lähtee edustamaan ministerit Lehtomäki, Vapaavuori, Vanhanen ja presidentti Halonen sekä joukko virkamiehiä ja neuvonantajia. Valtuuskuntaan kuuluu lisäksi 50 asiantuntijaa, joiden joukkoon mahtuun niin elinkeinoelämän kuin järjestöjen edustajia.

Kööpenhaminan matkalaukkuja pakataan jo!

Intia - agitaattori vai rauhantekijä?

Yksi neuvottelujen avainpelaajista on Intia, joka on hankkinut teollisuusmaiden silmissä maineen hankalana neuvottelukumppanina. Tällaisia syytöksiä esitetään harvoin muodollisesti, mutta ilmastoneuvottelujen käytäväpuheissa kaikki tuntevat asetelman. Intia on Etelän oikeuksien puolustaja ja neuvotteluprosessin väsymätön jarruttaja, joka siteeraa YK:n ilmasto-ohjelman puitesopimusta kuin se olisi pyhä teksti eikä vuonna 1992 saavutettu poliittinen kompromissi.

Venäjä - Hyviä kansallisia toimenpiteitä, aliarvioitu uhka

"Venäjän korkein johto ei vielä tunnista kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen itseisarvoa, vaikka asia onkin hiljalleen muuttumassa positiivisempaan suuntaan. He ovat nyt myöntäneet, että ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttamaa ja että se on globaali uhka, mutta sitä, että vaara on todellinen nyt myös Venäjällä, ei ole vielä huomattu. Tilanne on jo kriittinen ja tulee olemaan sitä yhä enemmän vuoden 2010 jälkeen."

Kiina - vastuullinen kehitysmaa

"Kiinan rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on erittäin tärkeä, mutta kahtiajakoinen. Toisaalta Kiinan noin 10 prosentin vuosittainen talouskasvu on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin ja nostanut maan maailman suurimmaksi kasvihuonepäästöjen tuottajaksi."

Tulevaisuusselonteko: Suomen tavoitteeksi 80 % päästövähennykset

Valtionneuvoston hyväksymä ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko asettaa toistaiseksi kunnianhimoisimmat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnalle Suomessa. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee vähintään 80 % päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Selonteko on saanut kiitosta mm. ympäristöjärjestöiltä, joiden mukaan " tavoitteet ovat ensi kertaa Suomen ilmastopolitiikassa ilmastotieteen edellyttämällä tasolla".

Lähi-itä tarvitsee yhtenäistä ilmastopolitiikkaa

Ulkopoliittisen instituutin Mari Luomi ja Lähi-idän ilmastopolitiikka.

Puheenvuoro: Britannian ilmastolaki – kuinka se tehtiin?

Britannian parlamentti hyväksyi loppuvuodesta 2008 uuden ilmastolain. Lakiehdotusta vastusti vain 3 parlamentin jäsentä ja sen puolesta äänesti yli 450 parlamentaarikkoa, muun muassa kaikkien kolmen suuren puolueen (työväenpuolueen, konservatiivien ja liberaalidemokraattien) johtohahmot. Tämänkaltainen yhteisrintama on Britanniassa harvinainen ja ilmentää todellista poliittista yksimielisyyttä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on elintärkeää sekä maan taloudelle että ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.

Johtava ilmastotutkija tukee 350 ppm:n hiilidioksiditavoitetta

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, johtaja Rajendra Pachauri antoi hiljaittain tukensa tavoitteelle laskea ilmakehän hiilidioksidin määrä 350 ppm:n pitoisuuteen. "IPCC:n johtajana en voi ottaa kantaa, sillä IPCC ei tee toimenpidesuosituksia", Pachauri totesi haastettelussa. "Mutta henkilökohtaisesti, ihmisenä, tuen tavoitetta täysin."

Puheenvuoro: Kahden asteen ilmastotavoite karkaamassa

Ihmiskunnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät maapallon ilmastoa. Euroopan unioni ja G8-maiden johtajat tavoittelevat lämpenemisen rajaamista enintään kahteen asteeseen. Mitä tämä kahden asteen tavoite merkitsee asetettavien päästötavoitteiden kannalta? 1800-luvun lopulta maapallon keskilämpö on noussut noin 0,8 astetta, joten kahden asteen rajaan on matkaa vielä 1,2 astetta. Pelivaraa on kuitenkin vähemmän kuin ensi alkuun näyttäisi.

Psykologit avuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa

Vaikka erilaiset yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, jotka estävät ihmisiä toimimaan päästöjen vähentämiseksi, ovat kohtuullisen hyvin tiedossa, ymmärrys psykologisista tekijöistä on vielä alkutekijöissään. American Psychological Association yllyttää uudessa raportissaan psykologian tutkijoita ahkerammin liittoutumaan muiden alojen ilmastotutkijoiden kanssa ja kehittämään asiantuntemustaan syistä, jotka estävät ihmisiä toimimaan.

Sijoittajat haluavat tiukempaa ilmastopolitiikkaa

Ryhmä yhteisösijoittajia haluaa poliitikoilta kovempia otteita päästöjen rajoittamiseksi, jotta investoinnit vähähiiliseen talouteen olisivat mahdollista. Institutional Investors’ Group on Climate Change -ryhmän vuosiraportin mukaan yli 75 % ryhmään kuuluvista sijoittajista viittaa ilmastonmuutokseen sijoitusperiaatteissaan. Pääoman liikkeitä on kuitenkin ryhmän mukaan vaikea muuttaa, jollei politiikka aseta selkeää painetta muutokseen.

Vientituotanto syy puoleen Kiinan päästöjen kasvusta

Kiinan kasvihuonekaasupäästöt ovat tunnetusti viime vuodet kasvaneet huimaa vauhtia tehden Kiinasta vuonna 2007 päästötilastojen ykkösen. Samaan aikaan on kasvanut myös Kiinan vientiteollisuus. Uusi tutkimus arvioikin, että peräti puolet päästöjen kasvusta johtuu vientiin menevän tuotannon kasvusta.

Suomessa neljännes kunnista kertoo ehkäisevänsä aktiivisesti ilmastonmuutosta

Kuntaliiton heinäkuussa julkaiseman ilmastoselvityksen mukaan Suomessa joka neljäs kunta tekee tällä hetkellä aktiivisesti työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Näissä 85 kunnassa asuu 65 prosenttia Suomen väestöstä. Ilmastotyötä tehdään sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa. Kunnissa ilmastotyön perustana on ilmastopäästöjen laskeminen ja päästövähennystavoitteen asettaminen. Kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista on laskenut ilmastopäästönsä ja reilut 20 prosenttia asettanut tavoitteen päästöjen vähentämiseen.

Uusiutuva energia houkuttelee ensi kertaa fossiilisia enemmän investointeja

Investoinnit uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin kasvoivat vuonna 2008 ensi kertaa fossiilisen energian investointeja suuremmiksi. Uusiutuvan energian investoinnit ylsivät vuoden aikana noin 140 miljardiin dollariin, fossiilisen energian investointien ollessa 110 miljardia dollaria.

Mitä tapahtui Bonnin ilmastoneuvotteluissa?

Ilmasto.org -sivuston kirjeenvaihtajat raportoivat paikan päältä tapahtumista Bonnin ilmastoneuvotteluissa (1.-12.6.2009), joissa aloitettiin todellinen vääntö vuoden 2012 jälkeisistä kansainvälisistä sitoimuksista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Arviot maailman lämpötilan noususta synkentyneet

Uusi arvio maailman lämpötilan noususta vuosisadan loppuun mennessä tuplaa aiempien ilmastomallinnusten arviot. Massachusetts Institute of Technology -instituutin tekemän mallinnuksen mukaan maailman keskilämpötila nousee arviolta 5,2 astetta nykyisestä vuoteen 2100 mennessä, jos keinoja kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi ei oteta käyttöön. Arvion vaihtelu väli on 90 prosentin varmuudella 3,5 - 7,4 astetta. Vielä reilu viisi vuotta aiemmin saman tutkimuslaitoksen vastaava arvioi oli 2,4 astetta. Mallinnuksen menetelmät ovat kuitenkin kehittyneet.

Ilmastonmuutos mahdollisesti maailman vakavin uhka terveydelle

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vakava terveysuhka ihmisille ympäri maailmaa, kertoo uusi raportti. Lääketieteen alan, The Lancet -lehden ja University College Londonin ryhmä tutkijoita arvioi vuosisadan suurimpia riskejä terveydelle nostaen ilmastonmuutoksen listan kärkipaikalle.

Seuraavan europarlamenttikauden kuumimmat ilmastokysymykset?

Ilmasto.org:in haastattelemat EU:n ilmastopolitiikan asiantuntijat listasivat seuraavan europarlamenttikauden viisi kuuminta ilmastokysymystä samalla kun eri puolueiden eurovaaliehdokkaat kirjoittivat omista eurovaalien ilmastoteeseistään. Mistä seuraavalla kaudella väännetään kättä ja minkälaisia ovat eurovaaliehdokkaiden ilmastotavoitteet? Näkemyksistään kertovat Christel Liljeström (RKP), Sirpa Pietikäinen (Kokoomus), Satu Taiveaho (SDP) ja Pasi Toiviainen, (Vihreät, sit.).

Puheenvuoro: Nousevatko ilmastokysymykset Euroopan parlamenttivaaliteemaksi tänä keväänä?

Ehdokasasettelu Euroopan parlamenttivaaleihin on juuri päättynyt. Suomalaisia taistoon lähtee 241 ehdokasta edustaen niin eduskuntapuolueita kuin muitakin. Kehys ry koordinoi kehitysyhteistyöjärjestöjen ja meitä lähellä olevien järjestöjen yhteistä vaalikampanjaa otsikolla Pallo pelissä, jolla pyrimme nostamaan ehdokkaiden tietoisuuteen EU:n merkittävää roolia globaalina toimijana. Kiitettävästi ehdokkaat ovat jo nyt allekirjoittaneet sitoumuksen edistää mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja kehityspoliittista johdonmukaisuutta. Tähän mennessä lähes 60 ehdokasta on jo allekirjoittanut sitoumuksen.

Metsät vaarassa muuttua nieluista hiilidioksidin lähteeksi

Maailman metsiä on tähän asti pidetty ilmastonmuutosta tasapainoittavina hiilidioksidin nieluina. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat metsien olevan vaarassa menettää kykynsä toimia hiilinieluina ja voivan jopa muuttua hiilidioksidin lähteiksi. Jo 2,5 asteen nousu keskilämpötilassa todennäköisesti häiritsisi puiden hiilen sitomiskykyä niin, että metsät muuttuisivat nieluista hiilidioksidin lähteeksi.

Merenpinnan nousu metreittäin vuosisadan loppuun mennessä mahdollista

Merenpinnan korkeuden aiemmista nopeista ja voimakkaista vaihteluista on saatu uutta tutkimustietoa. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan merenpinta nousi peräti 2–3 metriä viimeisten jääkausien välisenä aikana, 50–100 vuoden aikana. Tahti tarkoittaa 5 senttimetrin vuotuista merenpinnan nousua.

Kööpenhaminan ilmastokongressi: Pahimmat tulevaisuuden skenaariot toteutumassa

Maaliskuussa Kööpenhaminan ilmastokongressiin kokoontunut tiedeyhteisö varoittaa ilmastonmuutoksen seurauksien osoittautuneen pahemmiksi kuin mitä vielä pari vuotta sitten arvioitiin.

Tundralta löydetty uusi kasvihuonekaasujen lähde

Tutkijat ovat löytäneet Pohjois-Venäjän tundralta aiemmin tuntemattoman, voimakkaan dityppioksidin lähteen. Dityppioksidi on hiilidioksidin ja metaanin jälkeen kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuden kasvaminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Puheenvuoro: Voidaanko ilmaston lämpeneminen pysäyttää hiilidioksidipäästöjä leikkaamatta?

Ihmistoiminnan synnyttämät hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat kuluvan vuosikymmenen aikana kasvaneet nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kun poliittiset toimet päästöjen rajoittamiseksi ovat ainakin toistaiseksi osoittautuneet hampaattomiksi, ovat paineet kehittää vaihtoehtoisia keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kasvaneet.

Myös Etelänapamantereella lämpenee

Nature-lehdessä tammikuun alussa julkaistussa artikkelissa Antarktiksen sisäosien todetaan lämmenneen viimeisen 50 vuoden aikana 0,1 C vuosikymmenessä ja koko mantereen 0,12 C vuosikymmenessä. Tutkimuksen mukaan Etelänapamantereen lämpeneminen on siis lähes yhtä nopeaa kuin keskimääräinen lämpeneminen maapallolla.

Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa Saksassa yli tavoitteiden

Saksan uusiutuvan energian alojen kattojärjestön, Bundesverband Erneuerbare Energien, tulevaisuuden skenaarion mukaan tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle saavutetaan helposti. BEE:n julkaiseman skenaarion mukaan lähes puolet sähkötuotannosta Saksassa perustuu uusiutuvalle energialle vuonna 2020. Saksan virallinen tavoite on samaan aikaan mennessä 20 % osuus tuotannosta. BEE arvioi, että tavoite saavutetaan lähes kymmenen vuotta etuajassa. Nykyisin uusiutuvan energian osuus on 15 % energian tuotannosta.

Hyönteisten massatuhojen epäillään liittyvän ilmastonmuutokseen

Valtavat hyönteisten aiheuttamat tuhot metsille ja viljelyskasveille niin Pohjois-Amerikassa kuin Länsi-Afrikassa ovat järkyttäneet ihmisiä. Tutkijat ja asiantuntijat ovat hämmentyneitä tuhojen ennennäkemättömästä laajuudesta. Syyt hyönteistuhojen puhkeamiseen ovat osittain epäselviä, mutta ilmastossa tapahtuneiden muutoksia arvellaan olevan yksi syistä.

Tavoitteeksi lämpenemisen rajoittaminen alle asteeseen

YK:n ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat vastustamaan vaarallisen häiriöiden aiheuttamista ilmastojärjestelmässä. Vaarallisen lämpenemisen rajaksi on monissa päästövähennyssuunnitelmissa määritetty kaksi astetta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että paljon vähäisempikin lämpeneminen voi aiheuttaa peruuttamattomia mullistuksia. Miten riskit voitaisiin ottaa huomioon poliittisessa tavoitteenasettelussa?

Hiilidioksidin imeytyminen meriin heikentynyt

Tutkijat arvelevat merien lämpenemisen heikentäneen hiilidioksidin imeytymistä meriveteen Japanin merellä. Geophysical Research Letters - lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että vuosina 1999 - 2007 meren ylimpiin kerroksiin oli sitoutunut vain puolet aiemmin vuosina 1992 - 1999 sitoutuneesta hiilidioksidimäärästä.

Tammikuun puheenvuoro: Fossiilisia polttoaineita tuetaan Suomessa verovaroin

Liikenne on ainut sektori, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet EU15:ssä 1970-luvun lopulta alkaen, joten liikenne on tärkein ilmastopoliittisia toimenpiteitä kaipaava sektori. Liikenteen polttoaineiden vaihto vähemmän kasvihuonekaasuja tuottaviin on eräs keino liikennesektorin päästöjen alentamiseen. Luonnollisestikin paras vaihtoehto on yhdistää biopolttoaineet parhaan energiatehokkuuden teknologioihin.

Finanssialan toimijat edistämään vähähiilistä taloutta

Ilmastonmuutosta torjutaan nyt myös finanssialalla. Pankit, rahoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja muut sektorin toimijat saivat joulukuun alussa ensimmäisen alakohtaisen ohjeiston vähähiilisemmälle toiminnalle. Nämä ensimmäiset finannsialan ns. ilmastoperiaatteet, Climate Principles, julkaisi viisi suurta alan yritystä.

Kahden asteen tavoite ei riitä vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi

Uusi julkaisu Tällberg Foundation:in johtohahmoilta ravistelee nykyisen ilmastopolitiikan peruspilareita. "Provokaatioksi" nimeämässään kirjoituksessa Bo Ekman, Johan Rockström ja Anders Wijkman perustelevat miksei kahden asteen tavoite riitä ja miksi teollisuusmaiden tulee vähentää päästöjä 70 % vuoteen 2020 mennessä. Pidemmän ajan tavoitteena tulee olla nollapäästöt.

EU yltämässä Kioto-tavoitteeseen

European Environment Agency:n (EEA ) mukaan EU-maat näyttävät selviytyvän Kioton pöytäkirjan päästövähennystavoitteesta, ehkä jopa sen alittaen. Viidentoista “vanhan” EU-maan yhteinen tavoite vuoteen 2012 mennessä on 8 % päästövähennys vuotuisissa päästöissä verratuna vuoden 1990 lähtötasoon.

Ilmasto.org – sivut seuraavat Poznanin ilmastoneuvotteluja paikan päällä

Puolassa, Poznanin kaupungissa alkoi tänään 14. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous. Ilmastonmuutosta käsittelevä ilmasto.org – sivusto seuraa neuvottelujen etenemistä seuraavan kahden viikon aikana paikan päältä raportoivien kirjeenvaihtajien voimin.

Kirjeenvaihtajina toimivat ilmastopolitiikan ammattilaiset seuraavat kokouksessa neuvottelujen etenemistä mm. ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamisesta, teknologiansiirrosta kehitysmaihin, metsäkadon pysäyttämisestä ja tietysti yhteisistä päästövähennystavoitteista.

“Poznanissa tulee tapahtua merkittävää edistystä niin [Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksen] työohjelman kuin lukuisten asiakysymysten suhteen, jotta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 voidaan onnistua. Kuluneena vuonna ilmastoneuvotteluissa on lähinnä keskusteltu eri ideoista, mutta nyt näistä keskusteluista on päästävä todellisiin neuvotteluihin ja hyvät ehdotukset on saatava jalostettua osaksi sopimusluonnostekstejä.” kirjoittaa raporttisarjan aloittanut Karoliina Auvinen.

1-2 päivän välein julkaistavissa raporteissa seurataan Poznanin tapahtumia aina ministeritason kokoukseen (11.-12.12) ja neuvottelujen päättymiseen 12. joulukuuta saakka.

Ilmasto.org-sivusto on kansalaisjärjestöjen yhteinen tuhti tietopaketti ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista, torjunnasta sekä ilmastopolitiikasta. Sivustolta löytyy myös taustatiedot YK:n ilmastosopimuksesta ja aiemmista kokouksista.

Tuulivoimalla mahdollista tuottaa 30 % sähköstä

Tuulivoimalla voitaisiin kattaa reilu 12 % maailman sähköntuotannosta vuonna 2020 ja jopa kolmasosa vuonna 2050, jos uusiutuvaan energiaan panostaminen todella otettaisiin energiapolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Näin kerrotaan uudessa Global Wind Energy Outlook 2008-katsauksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi myös samanaikaisia energiatehokkuustoimia energian kokonaistarpeen laskemiseksi.

Puheenvuoro: Jääkö monimuotoisuus ilmastonmuutoksen torjunnan jalkoihin?

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat keskeisimmät keinomme välttää ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset. Torjunnalla tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä esim. hiilinieluja suojelemalla, ei-fossiilisia tai hiilineutraaleja energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Sopeutumisella toisaalta taas tähdätään ilmastonmuutoksen haitallisten seurauksien lieventämiseen poliittisin ja sosiaalisin keinoin.

IEA: Öljyn käyttö käy maailmalle yhä kalliimmaksi

Nykyinen maailman energiantuotanto on kestämättömällä pohjalla niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta toteaa International Energy Agency, IEA. Olemme matkalla kohti 6 asteen keskilämpötilan nousua vuosisadan loppuun mennessä varoittaa IEA:n vuosittainen World Energy Outlook - raportti.

Puheenvuoro: Kuinka ilmastonmuutosta torjutaan kunnissa?

Esimerkkejä työstä ilmastonmuutoksen torjumiseksi suomalaisista kunnista.

Oikeus hyväksyi hiilivoimalan pysäyttämisen ilmastotuhojen välttämiseksi

Iso-Britannian lainsäädännön mukaan on omaisuuden vahingoittaminen sallittua jos se on välttämätöntä vielä suuremman omaisuuden tuhoutumisen estämiseksi. Oven voi siis rikkoa talon sisällä riehuvan tulipalon sammuttamiseksi. Mutta voiko hiilivoimalan pysäyttää sen päästöistä aiheutuvan ilmastonmuutoksen tuhojen estämiseksi?

Eurooppalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä tarpeeksi

EU:n kansalaisista suurin osa on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjumistoimet tähän asti ovat riittämättömiä. Uusimman Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 76 % kansalaisista on sitä mieltä, että teollisuus ja yritykset ja 64 % sitä mieltä, ettei maiden hallitukset tee vielä tarpeeksi. Kansalaiset nuhtelevat myös itseään, sillä 67 prosentin mielestä myöskään yksilöt eivät toimi riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Puheenvuoro: Tarina Euroopan vihreimmästä kaupungista - Växjöstä

Växjössä vallitsee ympäristökysymyksissä poliittinen yksimielisyys ja 90-luvulta alkanut voimakas poliittinen kiinnostus on asettanut ympäristökysymykset päätöksenteon keskiöön.Växjö on saanut Euroopan Vihreimmän kaupungin nimikkeen kauaskatseisen ja menestyksekkään työnsä ansiosta ilmastokysymysten kanssa sekä yksiselitteisen, vuonna 1996 tehdyn päätöksensä ansiosta pyrkiä fossiilivapaaksi kunnaksi. Tästä syystä päätin hakea töitä Växjön kunnasta valmistuttani insinööriksi Chalmersin teknisestä korkeakoulusta.

Vanhat metsät sittenkin hiilinieluja

Kanadan provinssi Brittiläinen Kolumbia on Pohjois-Amerikan pioneerina asettanut kattavan hiiliveron fossiilisille polttoaineille. Käytännössä kaikkia fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, bensiiniä, dieseliä, maakasua ja hiiltä koskeva vero näkyy suoraan kuluttajahinnoissa. Veroa on kerätty viime heinäkuusta alkaen. Sen toivotaan ohjaavan niin kuluttajia kuin yrityksiä kohti vähähiilisempiä tavoitteita.

Brittiläinen Kolumbia asettanut hiiliveron

Iso-Britannian vähentämiä päästöjä siirtyy muihin maihin

Tuoreen tutkimuksen mukaan luonnontilaiset aarniometsät ovat arvokkaita hiilinieluja. Tähän asti niitä on pidetty hiilineutraaleina eli on arveltu niihin sitoutuvan yhtä paljon hiiltä kuin niistä vapautuu ilmakehään.

YK:n raportti kertoo ilmastonmuutoksesta nuorten silmin

YK:n kehitysohjelman uusi nuorten raportti muistuttaa, ettei ilmastonmuutos tai sen torjunminen ole vain aikuisten juttu. Two Degrees of Separation Between Hope and Despair -raportin kirjoittaneet nuoret eivät vetoa vain tulevien sukupolvien oikeuksiin. Raportista välittyy tietoisuus siitä, että tämän päivän nuoret voivat olla se sukupolvi, jonka käsiin ilmastokatastrooffi leviää.

IPCC: Ilmastonmuutos pahentaa veden saatavuuden ongelmia

Ilmastonmuutos tulee lisäämään makean veden saatavuuteen liittyviä ongelmia Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n tuoreimman erikoisraportin mukaan. Vaikka muutokset esimerkiksi sateisuudessa, sulavesien määrässä tai lumipeitteisyydessä vaihtelevat alueittain, negatiivisten vaikutusten arvioidaan peittoavan mahdolliset positiiviset vaikutukset. Vuonna 2050 alueen, jolla vesiolot ovat heikentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena arvioidaan olevan yli kaksi kertaa suurempi kuin alueen, jolla vesiolot ovat parantuneet.

Pohjois-Amerikan länsi-rannikko valmiina päästökauppaan

Seitsemän Yhdysvaltain osavaltiota ja neljä Kanadan provinssia valmistautuvat yhteisen päästökaupan aloittamiseen vuonna 2012. Western Climate Initiative (WCI)-aloitteeseen kuuluvat alueet julkaisivat elokuussa ensimmäisen suunnitelman päästökaupan toteuttamiseksi.

Elokuun puheenvuoro: Kohti hiilineutraalia kuntaa

Jotakin konkreettista pitäisi alkaa tapahtua, jotta Suomi onnistuu täyttämään EU:n sopimat nykyiset ja mahdollisesti lähivuosina tiukentuvat kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet. Asenteet alkavat Suomessa olla kunnossa, mutta päästökäyrää ei ole vielä saatu muuttumaan toivotulla tavalla. Hanke nimeltään "kohti hiilineutraalia kuntaa" pyrkii vastaamaan uudella tavalla tähän haasteeseen.

Euroopan metsät puskuroivat ilmastonmuutosta

Euroopan metsät ovat toimineet kasvavana hiilinieluna viime vuosisadan loppupuoliskon ajan. Kuudentoista tutkitun Euroopan valtion alueen metsien hiilivarasto kasvoi vuosina 1950-2000, vaikka niiden metsätalouskäyttö samalla kehittyi yhä intensiivisemmäksi. Sekä puuvarat, että hiilinielu metsähehtaaria kohti kasvoi tutkittuna aikana 1,7-kertaiseksi.

Heinäkuun puheenvuoro:Ilmastoepäoikeudenmukaisuus kolkuttaa kristityn omaatuntoa

Ilmastonmuutos on paitsi ympäristöongelma, myös vakava ihmisoikeuskysymys. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajuimpia siellä, missä ihmisten toimeentulo on ennestäänkin haavoittuvinta. Miljoonat köyhät jossain muualla maksavat hengellään yltiöpäisten kulutustottumusteni takia....

Yhdysvaltalainen ilmastotutkija vaati lobbareita tilille

Yhdysvaltalainen tunnettu ilmastotutkija James Hansen syyttää vaikutusvaltaisia ja rahakkaita yrityksiä USA:n tahmeasta ilmastopolitiikasta. Hansenin mukaan erityisesti fossiilisen energiantuotannon yrityksien lobbarit levittävät tarkoituksella ilmastonmuutosta vähättelevää tietoa ja jopa vääristelevät tutkimustietoa. Tutkijan mielestä senaatti tekeekin nykyään enemmän yrityksiä kuin ihmisiä hyödyttäviä päätöksiä.

IEA: Päästöjen puolittaminen kustantaa prosentin maailman BKT:sta

International Energy Agency - energiajärjestön uusin julkaisu selvittää miten energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt voidaan puolittaa ja mihin hintaan. Energiajärjestön mukaan 1,1 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta vastaava summa riittää tarvittaviin investointeihin hiilidioksidipäästöjen puolittamiseksi nykyiseltä tasolta vuoteen 2050 mennessä.

Meret lämpenevät odotettua nopeammin

Uusimman tutkimuksen mukaan maailman meret ovat lämmeneet peräti tuplasti nopeammin kuin tähän asti on oletettu. Meriveden lämmetessä tapahtuu lämpölaajenimista, mikä tarkoittaa veden tilavuuden kasvua ja siten merenpinnan nousua. Lämpötila vaikuttaa myös meren ekosysteemeihin ja meren kykyyn sitoa hiilidioksidia.

Amerikkalaiset tiedemiehet ja ekonomistit vaativat päästövähennyksiä

Yhdysvaltalaiset tiedemiehet ja ekonomistit vaativat senaatilta reippaita päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yli 1700 maan johtavaa tiedemistä ja ekonomistia on allekirjoittanut vaatimuksen esittävän kirjeen. Joukossa on Nobel-palkittuja tiedemiehiä, kansallisen tiedeakatemian jäseniä, IPCC:n työskentelyyn osallistuneita tutkijoita ja lukuisia alansa tunnetuimpia professoreita, jotka kaikki ovat omalla alallaan tehneet ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta.

UNICEF: Maailman köyhät lapset ilmastonmuutoksen uhreja

Ilmastonmuutoksen uhrit näyttävät pääsääntöisesti olevan siihen kaikkein vähiten osallisia. Ilmastonmuutoksen seurauksien tuntuminen vakavimmin köyhissä maissa on jo ymmärretty kansainvälisissä ilmastoneuvotteuluissa. Naisten miehiä huonompaan asemaan ilmastonmuutoksen edessä on kiinnitetty huomiota viimeisen vuoden aikana etenkin kansalaisjärjestöjen taholta ja nyt UNICEF:in uusimmassa raportissa nostetaan esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman lapsiin.

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet jälleen huippulukemissa

Merkittävimpien kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat yltäneet jälleen huippulukemiin. Hiilidioksidinpitousuus nousi vuoden aikana 2.4 ppm (parts per million), kun viisikymmentä vuotta sitten vuosittainen kasvu oli vielä alle yhden ppm. Myös metaanin pitoisuudet kääntyivät yllättäen nousuun, niin pysytellessä suhteellisen vakaalla tasolla viimeiset kymmennen vuotta.

Toukokuun puheenvuoro: Ilmastonmuutos ja ruokavalinnat

Kasvihuonekaasujen aiheutuminen kytketään usein tuotantoon, ja useimmiten teolliseen tuotantoon. Viime kädessä lähes kaikki tuotanto riippuu kuitenkin kulutuksesta. Ruokailu on asumisen ja liikkumisen ohella yksi eniten ympäristöä kuormittavia toimintojamme. Noin neljännes yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista ympäristöön aiheutuu syömisestä.

Viisi kuntaa lähtee vähentämään päästöjä yritysjohtajien tuella

Viidessä kunnassa Suomessa on aloitettu kunnan ilmastopäästöihin pureutuva hanke. Kuntien, yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä käynnistetyssä hankkeessa seurataan tarkasti kunnan toimintojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja laaditaan aluksi lyhyen aikavälin suunnitelma päästöjen vähentämiseksi ja tehokkaimpien päästövähennyskeinojen löytämiseksi. Pidemällä, noin 20 vuoden aikavälillä tavoitteena on hiilineutraali kunta.

Komissio toteaa ilmastonmuutoksen uhkaavan kansainvälistä turvallisuutta

Viljelykelvottomiksi kuivuvat maa-alueet, pula juomavedestä, pienenevät sadot ja kasvava ympäristöpakolaisten määrä ovat tuoneet ilmastonmuutoksen myös keskusteluihin kansainvälisestä turvallisuudesta. Euroopan komissiossa valmisteltu raportti ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta toteaa ilmastonmuutoksen vaikutuksien olevan jo läsnä suurimassa osassa tämän päivän konflikteja. Ilmastonmuutos voimistaa jo olemassa olevia jännitteitä ja syventää ongelmia. Raporttia käsiteltiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa.

Kunnat ovat Ruotsissa valtiotakin aktiivisempia ilmastonmuutoksen torjunnassa

Monet kunnat Ruotsissa ovat ottaneet valtiotakin aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ruotsalaisen Naturskyddsföreningen-järjestön kyselyn mukaan kunnat tavoittelevat keskimäärin 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ruotsia valitona velvoittavan Kioton pöytäkirjan mukaan päästöjä tulee vähentää vain 4 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

Jo neljä valtiota on sitoutunut ilmastopäästöjensä nollaamiseen

Hiilineutraali tulevaisuus ei ole enää vain villi tulevaisuuden visio vaan yhä useammin tämän päivän reaalipoliittinen tavoite. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) kokouksessa maaliskuussa avattiin uusi Climate Neutral Network - verkosto, johon ensimmäisenä liittyneet Costa Rica, Norja, Uusi-Seelanti ja Islanti julistivat kokouksen yhteydessä tavoitteensa tulla ilmastovaikutuksiltaan neutraaleiksi valtioiksi.

Maaliskuun puheenvuoro: Liikenteen biopolttoaineiden tulevaisuus?

Miltä näyttää liikenteen biopolttoaineiden tulevaisuus Neste Oil:in ja Greenpeace:n suunnitelmissa?

Tuulivoima on Euroopan voimakkaimmin kasvava energiantuotantomuoto

Tuulivoimakapasiteetti jatkoi voimakasta kasvuaan vuonna 2007. European Wind Energy Association, EWEA:n mukaan uusia tuulivoimaloita rakennettiin Euroopassa viime vuonna enemmän kuin mitään muita voimaloita. Tuulivoimalakapasiteetti on nyt 56,535 megawattia, jolla pystytään keskimääräisissä tuuliolosuhteissa tuottamaan 3,7% Euroopan energian tarpeesta.

Ruotsi lähtee tavoittelemaan päästöjen nollaamista

Parlamentaarinen ilmastokomitea Ruotsissa esittää, että maan tulisi tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 75-90 prosentilla vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoite johtaisi edelleen lähes nolla päästöihin vuosisadan loppuun mennessä. Yli puoluerajojen muodostettu komitea antoi helmikuussa hallitukselle yli 500 sivuisen mietinnön Ruotsin ilmastopolitiikan suunnasta, tavoitteista ja keinoista. Raportti toimii pohjana hallituksen uudelle, syksyllä valmistuvalle ilmastostrategialle.

Helmikuun puheenvuoro: Näkökulmia Euroopan komission energia- ja ilmastopakettiin

Ilmastonmuutos supistaa Euroopan lintulajistoa

Voimakas ilmastonmuutos tulee supistamaan Euroopan pesimälinnuston levinneisyysalueita jopa viidenneksen. Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen kolmella asteella siirtää lintujen nykyisiä levinneisyysalueita vastaavat ilmasto-olot keskimäärin 550 kilometriä kohti koillista vuosisadan loppuun mennessä. Uudet alueet olisivat arvioilta päällekäisiä nykyisten levinneisyysalueiden kanssa vain 40 prosentin osalta. Kolme astetta onkin enemmän kuin siedettävän ilmastonmuutoksen rajaksi asetettu kahden asteen tavoite, joka toimii Euroopan unionin ilmastopolitiikan ohjenuorana.

Ilmastotieteen uranuurtaja Bert Bolin kuollut

Ruotsalainen professori Bert Bolin tunnettiin ilmastonmuutostutkimuksen pioneerina, kivenkovana tiedemiehenä sekä peräänantamattomana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Bolin muistetaan jo vuodelta 1959, jolloin hän esitteli Yhdysvaltojen National Academy of Sciencelle viidenneksenkin kasvun ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa aiheuttavan vakavia seurauksia maapallon ilmastolle. Bolin kuoli syöpään 82-vuotiaana, joulukuun 30. päivä viime vuoden lopulla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti Itämeren alueella

Ilmaston lämpeneminen tuntuu Itämeren ja sitä ympäröivien valtioiden alueella keskimääräistä voimakkaammin. Samaan aikaan kun maailman keskilämpötila on noussut 0,75astetta. Itämeren alueella lämpenmistä on tapahtunut kokonaisen asteen verran. Uudessa BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin (BACC) -raportissa arvioidaan lämpötilan nousevan Itämeren pohjoispuolella, minne Suomikin sijoittuu,nousevan peräti 4-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Tammikuun puheenvuoro:Suosademetsät ovat globaali ilmastokysymys

Komission ilmastopaketti tehostaa päästökauppaa ja lisää uusiutuvaa energiaa

Euroopan komissio julkaisi 23.1 esityksensä EU:n ilmastopolitiikan toteuttamisesta seuraavan 12 vuoden aikana. Komission ilmasto- ja energiapaketti konkretisoi Eurooppa-neuvoston viime maaliskuussa päättämien päästövähennyksien toimeenpanon ja vastuunjaon. Neuvoston asettamat tavoitteet vuodelle 2020 on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostaa uusiutuven energian osuus energian tuotannossa 20 prosenttiin, tehostaa energian käyttöä 20 prosenttia sekä kattaa 10 prosenttia liikenteen kulutuksesta biopolttoaineella.

Ruotsi aikoo nostaa uusiutuvan energian osuutta tuulivoimalla

Ruotsin energiaviranomainen, Energimyndigheten, lisäisi maan tuulivoiman tuotantoa tuntuvasti. Energimyndighetenin maan hallitukselle antaman esityksen mukaan tuulivoimalla tulisi vuonna 2020 tuottaa viidennes Ruotsin sähköstä. Tämä tarkottaisi 30 terawattituntia lisää vuotuista tuotantoa ja 3000-6000 uutta tuulivoimaturbiinia.

Keskilännen osavaltiot sopivat päästöjen vähentämisestä

Yksittäiset Yhdysvaltojen osavaltiot asettavat itselleen yhä kunnianhimoisempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi vaikka liittovaltio vielä vältteleekin sitovia tavoitteita. Viimeisimmän yhteisen päästövähennyssopimuksen ovat allekirjoittaneet yhdeksän Keskilännen osavaltion ja yhden Kanadan provinssin kuvernöörit.