Heinäkuu 2005
Ilmaston lämpeneminen saa Afrikan hiekkadyynit liikkeelle
18.7.2005
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Afrikassa sijaitsevan Kalaharin aavikon hiekkadyyneihin. Dyynien liikkuminen voi vaarantaa suuria alueita nykyään ruuantuotantoon kelpaavaa maaperää. Naturessa julkaistu tutkimus on ensimmäisiä lämpenevän ilmaston vaikutuksista Afrikan maaperään.
Tutkijat selvittivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ottamalla kolmen ilmastomallin tuottamat ennusteet ja ajamalla ne kehittämässään simulaattorissa, joka mallintaa Kalaharin hiekkadyynien vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Kaikkien mallien perusteella nykyisin kasvillisuuden suojaamat dyynit alkavat hajota ja hiekka liikkua, kun sademäärät vähenevät ja tuulisuus lisääntyy.
Kalaharin hiekkadyynien liikkuminen on uhka jopa sadoille tuhansille ihmisille, sillä hiekka siirtyy aavikolta alueille, joita voidaan nykyään käyttää karjankasvatukseen ja maanviljelyyn. 2,5 miljoonan neliökilometrin Kalaharin autiomaa ulottuu Etelä-Afrikan pohjoisosista Botswanan, Angolan ja Namibian kautta läntiseen Zimbabween ja Sambiaan saakka.
"Kalahari on suuri alue, ja siitä saa elantonsa suhteellisen suuri joukko maaseudun asukkaita. Näille ihmisille savanniympäristön muuttuminen ihmiselämälle vaikeaksi, alati muuttuvaksi dyynimaisemaksi on uhka", tutkimuksen johtaja David Thomas toteaa.
Mallien perusteella Botswanassa ja Namibiassa dyynit lähtevät todennäköisesti liikkeelle vuoteen 2040 mennessä ja Angolassa, Zimbabwessa ja Sambiassa vuoteen 2070 mennessä. Vuosisadan loppuun mennessä kaikissa hiekkadyyneissä alkaa tapahtua muutoksia. Viimeksi samankaltainen ilmiö on havaittu alueella noin 14 000 vuotta sitten.
Tutkijat varoittavat poliitikkoja maaperää vahingoittavista kehitysprojekteista, jotka voisivat pahentaa tulevia tuhoja. Esimerkiksi Euroopan unionin tukema voimaperäinen karjankasvatus rasittaa jo nyt Botswanan maaperää. Dyynien liikkuminen tekisi myös näiden ohjelmien hyödyt tyhjäksi.
Lähteet:
Thomas, David et al. Remobilization of southern African desert dune systems by twenty-first century global warming. Nature, vol. 435, s. 1218–1221.
Aerosolipitoisuuksien lasku kiihdyttää ilmastonmuutosta huomattavasti
5.7.2005
Aerosolit eli ilmakehässä leijuvat hiukkaset ovat Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan hidastaneet ilmaston lämpenemistä huomattavasti. Tällöin kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus voi olla oletettua suurempi. Tutkijoiden mukaan ilmanlaadun paraneminen, joka vähentää aerosolipitoisuuksia, voi siis johtaa nopeampaan lämpenemiseen.
Laaditun mallin perusteella ilmastoherkkyys eli hiilidioksidipitoisuuksien kaksinkertaistumisesta seuraava lämpeneminen voisi olla yli kuusi astetta. Arvio on huomattavasti IPCC:n parasta arviota, joka on 1,5–4,5 astetta, korkeampi.
"Tilanne voi kehittyä todella epämukavaksi. Ilmastojärjestelmä on huomattavasti herkempi ihmisen vaikutuksille kuin aiemmin on arvioitu. Jos mallimme toimii, ilmasto voi muuttua täysin hallitsemattomaksi jo tämän vuosisadan puolivälin jälkeen", tutkimusta johtanut Meinrat Andreae saksalaisesta Max-Planck-instituutista toteaa.
Kuuden asteen ilmastoherkkyys perustuu suhteellisen varovaiseen arvioon, jonka mukaan aerosolit olisivat tähän mennessä vähentäneet auringon säteilypakotetta 1,5 wattia neliömetriltä. Tällä perusteella aerosolien vähentyminen ilmakehästä ja nielujen muuttuminen päästölähteiksi hiilidioksidipitoisuuksien kasvaessa voisivat johtaa jopa 6–10 asteen lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä.
Tuloksissa on merkittävää epävarmuutta, sillä erilaiset tavat arvioida aerosolien viilentävää vaikutusta tuottavat hyvin erilaisia tuloksia väliltä 0–4,5 wattia neliömetriltä. Käytetyssä mallissa aerosolien viilennysvaikutuksen suuremmat arvot tuottavat epärealistisen suuria tuloksia ilmastoherkkyydestä.
"Tulokset voivat olla dramaattisempia kuin odotettavissa olevat muutokset. Tämä on siitä huolimatta huolestuttava viite siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua", sanoo brittiläisen Hadley Centren ilmastokemian ja ekosysteemien tutkimusta johtava Olivier Boucher.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan aerosolien vaikutusta ilmastoon ja hiilinieluissa tapahtuvia muutoksia ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvaessa on tutkittava lisää, jotta ennusteita ja malleja voidaan tarkentaa.
Lähteet:
Andreae, Meinrat et al. Strong present-day aerosol cooling implies a hot future. Nature, vol. 435, s. 1137–1286.