Marraskuu 2005
Montrealissa muokataan lähtökohdat tuleville neuvotteluille
25.11.2005
Kioton pöytäkirjan historiallinen ensimmäinen ja YK:n ilmastosopimuksen 11. osapuolikokous järjestetään 28.11.-9.12. Montrealissa Kanadassa. Kokouksessa aloitetaan neuvottelut päästövähennyksistä Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden päättymisen eli vuoden 2012 jälkeen.
Ilmastonmuutoksen vakavimpien seurauksien välttäminen edellyttää, että tuntuvista päästövähennyksistä sovitaan pikaisesti.
- Jos neuvottelut eivät liiku eteenpäin, saatamme menettää mahdollisuuden vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Mittavia päästövähennyksiä tarvitaan välttämättä jo ennen vuotta 2020. Se tarkoittaa, että tuloksia kansainvälisistä neuvotteluista on saatava lähivuosina, muistuttaa Lauri Myllyvirta Maan ystävistä.
Tulosten saavuttaminen ei kuitenkaan näytä itsestään selvältä. Poliittinen tahto uusista päästövähennyksistä sopimiseen voi olla todellisuudessa heikompi kuin esimerkiksi EU:n julkilausumissa. Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolestuneita mm. EU:n puheenjohtajamaan Ison-Britannian pääministerin Tony Blairin kannanotoista.
Maailman keskilämpötilan nousu on Euroopan unionin mukaan rajoitettava alle kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voitaisiin kohtuullisella varmuudella välttää. Tämä edellyttää, että maailman päästöt saadaan kääntymään laskuun seuraavien 15-20 vuoden
kuluessa.
Teollisuusmaille tämä tarkoittaa EU:n ympäristöneuvoston mukaan 15-30 % päästövähennystä jo vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Lisäksi Kiinan ja Intian kaltaiset nopeasti teollistuvat maat pitää saada mukaan päästövähennyksiin. Tänä vuonna tarkastelussa ovat teollisuusmaiden uudet velvoitteet ja ensi vuonna tarkastelu laajenee kehitysmaidenkin sitoumuksiin.
Monet suuret kehitysmaat ovatkin ilmaisseet olevansa kiinnostuneita osallistumaan päästövähennyksiin nykyistä kiinteämmin, sillä se tukisi uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa. Ne edellyttävät kuitenkin teollisuusmaiden tarjoavan rahoitusta ja näyttävän esimerkkiä päästöjen vähentämisessä.
Yhdysvaltojen taholta ei ole Montrealissa odotettavissa suunnanmuutosta, vaikka monet osavaltiot ovat alkaneet toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi 166 kaupunkia 35 osavaltiosta on liittynyt Yhdysvaltain kaupunginjohtajien ilmastonsuojelusopimukseen, johon kuuluu Kioton pöytäkirjan kaltaiset sitovat tavoitteet.
Ilmastopolitiikan jatkuvuuden kannalta pidetään tärkeänä, että uusi sopimus astuisi voimaan ennen kuin Kioton pöytäkirjan ensimmäinen tavoitekausi päättyy. Tämä tarkoittanee, että ilmastopolitiikan suunnasta on sovittava vuoteen 2008 mennessä.
Ympäristöjärjestöjä Suomen delegaatiossa edustavat Tuuli Kaskinen (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Lauri Myllyvirta (Maan ystävät). Kaisa Kosonen ja Harri Lammi osallistuvat kokoukseen Greenpeacen delegaatiossa.
Ilmastosivuilla julkaistaan ympäristöjärjestöjen edustajien kirjoituksia neuvottelujen kuluista ja asiakohdista.
Amazon kuivuu metsien hävittämisestä ja ilmastonmuutoksesta
11.11.2005
Greenpeacen tutkijoiden ja biosfäärissä ja ilmakehässä tehtyjen laajojen kokeiden mukaan Amazonin sademetsiin vaikuttava valtava kuivuus on osa noidankehää, johon vaikuttavat maailmanlaajuinen lämpeneminen ja metsien
hävittäminen. USA:n ja Brasilian yhteisen ryhmän todisteet tukevat näitä havaintoja. Heidän käyttämiensä satelliittikuvien mukaan Brasilian Amazonin metsätuhot on aliarvioitu ainakin 60 prosentilla.
Paheneva kuivuus on pakottanut Brasilian hallituksen laajentamaan hätätilavaroituksensa koko Amazonasin osavaltion alueelle. Armeija on kutsuttu jakamaan tarvikkeita ja lääkkeitä kymmenille tuhansille ihmisille. Kuivuus vaikuttaa nyt jo kaupunkeihin ja kyliin kauempana alajuoksulla.
Laajoja alueita hiekkaa ja mutaa on paljastunut jokien ja järvien kuivuttua. Olosuhteet ovat pahimmillaan 40 vuoteen.
"Brasilia on korvaamattoman biodiversiteettinsä vuoksi maailman haavoittuvaisimpia maita ilmastonmuutoksen suhteen. Jos Brasilia menettää enemmän kuin 40 % metsästään, emme voi enää pysäyttää maailman laajimman metsän muuttumista savanniksi." sanoo Carlos Nobre, joka toimii Brazilian National Institute for Space Research:ssä ja johtajana International Geosphere Biosphere -ohjelmassa (INPE).
INPE:n mukaan noin 17 % Amazonista on hävitetty kokonaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja vielä enemmän on vahingoittunut laittomien
hakkuiden ja muiden ihmisten toimien vuoksi.
Metsien hävittäminen ja metsäpalot aiheuttavat yli 75% Brasilian kasvihuonekaasupäästöistä, ja se onkin neljän eniten ilmaston muutokseen vaikuttavan maan joukossa. 2,5 asteen lämpeneminen taas kuivattaa erään tutkimuksen mukaan 50 % mahdollisuudella koko Amazonin alueen, kun lämpötila nousee ja sadanta vähenee.
"Amazon on jäänyt kahden tuhoavan voiman väliin ja niiden yhdistetty vaikutus uhkaa muuttaa ekosysteemin metsästä savanniksi ellei ryhdytä toimenpiteisiin
metsien tuhoamisen ja ilmastonmuutoksen estämiseksi." sanoo Carlos Rittl, Greenpeacen Brasilian ilmastokampanjan johtaja.
Greenpeace pyytää nyt hallituksia ryhtymään kiireellisiin toimiin metsien tuhoamisen lopettamiseksi ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä ripeästi maapallon biodiversiteetin suojelemiseksi.
EU luonnostelee vuoden 2012 jälkeistä ilmastopolitiikkaa
3.11.2005
Euroopan unionin ympäristöministerit ovat esittäneet Luxemburgin-kokouksessaan kaikille maailman maille suunnatun vetoomuksen maailmanlaajuisen, vuoden 2012 jälkeisen ilmastosopimuksen puolesta. Ilmastoaktivistien mielestä unionin täytyy kuitenkin esittää vetoomusta selkeämpi aikataulu suunnitelman etenemiselle.
Unionin odotetaan ottavan johtoasema tämän vuoden lopulla käytävissä Montrealin ilmastoneuvotteluissa.
"EU haluaa tietenkin nähdä mahdollisimman monen maan osallistuvan Kioton-jälkeisen suunnitelman tekoon, sillä kyseessä maailmanlaajuinen ongelma", EU:n puheenjohtajamaan Ison-Britannian ympäristöministeri Margaret Beckett sanoi.
Vetoomusteksti ei erityisesti maininnut unionin omaa tavoitetta eli päästöjen leikkaamista 15-30 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2020 mennessä. Kioton sopimuksen jälkeisiksi keinoiksi luetellaan esimerkiksi hiilidioksidin päästökauppa, uusien teknologioiden kehittäminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutuminen.
Beckettin mukaan teksti jättää EU:lle neuvotteluvaraa kansainvälisellä areenalla.
Euroopan Maan ystävien mukaan teksti ei kuitenkaan ole riittävän vahva, kun ongelman vakavuus ja kiireellisyys huomioidaan. Järjestöä huolestuttaa erityisesti se, ettei tekstissä aseteta sopimuksen solmimiselle takarajaa, johon pyritään.
"Euroopan unionilla ei ole varaa luopua johtajan asemastaan, jos se pyrkii rajoittamaan ilmastonmuutoksen vahinkoja ihmisille, ympäristölle ja taloudelle. Euroopan pitäisi tehdä Montrealissa selväksi, että uusi sitoumuskausi tulee neuvotella vuosiin 2007–2008 mennessä ja sen tulee johtaa suurempiin, sitoviin päästövähennyksiin teollisuusmaissa", ilmastokampanjan vetäjä Jan Kowalzig kommentoi.
Ympäristöministerit näkivät Brysselissä 100-metrisen muurin, joka muodostui tuhansien eurooppalaisten maalaamista, tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa vaativista kylteistä.