ilmasto.org

Tammikuu 2005

Ilmastonmuutos pahentanut kuivuutta 1970-luvulta alkaen

24.1.2005

Maailman kuivuudesta kärsivä alue on yhdysvaltalaisen National Center for Atmospheric Research (NCAR) -laitoksen tutkimuksen mukaan kaksinkertaistunut kolmena viime vuosikymmenenä. Kun 1970-luvun alussa äärimmäinen kuivuus vaivasi 10-15 prosenttia planeetan maapinta-alasta, vuonna 2002 kuivuudesta kärsivän alueen osuus oli jo 30 prosenttia.

Tutkimusjohtaja Aiguo Dain mukaan lähes puolet kuivumisesta johtuu lämpötilojen noususta, joka lisää veden haihtumista. Lämpenemisen vaikutus on huomattavin pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla ja keskileveysasteilla.

Sahelin alueella ja Itä-Aasiassa ensisijaisena syynä kuivuuden lisääntymiseen on El Niñon voimistuminen, joka on karkottanut sateita aina 1970-luvulta saakka.

Kaikkiaan maapallon sademäärä on kasvanut hieman, mutta lämpenemisen vuoksi kosteus haihtuu maasta nopeasti. Tietyt alueet Skandinaviassa, Argentiinassa, Yhdysvalloissa ja Länsi-Australiassa ovat kuitenkin käyneet viime vuosikymmeninä aiempaa kosteammiksi.

Dai pitää todennäköisenä, että kuivuusjaksot, tulvat ja muut ilmaston ääri-ilmiöt muuttuvat keskiarvoja nopeammin. Ääri-ilmiöiden seuranta ja mahdollinen ennustaminen olisi Dain mielestä tärkeää, koska niiden kustannukset ovat suunnattomat ja niille altistuu vuosittain valtava määrä ihmisiä.

NCAR:n tutkimusryhmä sovelsi maaperän kosteuden arviointiin Palmerin asteikkoa. Koska maaperän kosteusoloja ei säännöllisesti mitata suurimmassa osassa maailmaa, lähteinä käytettiin myös pitkän aikavälin sade- ja lämpötilamittauksia.

NCAR:n lehdistötiedote

Uusiutuvalla energialla toimiva ABC-liikennemyymälä Viitasaarelle

17.1.2005

Viitasaarelle on avattu 97-prosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva ABC-myymälä. Hankkeeseen alueosuuskunta Keskimaa Oskin kanssa osallistuivat Jyväskylän yliopisto, Viitasaaren kaupunki ja kauppa- ja teollisuusministeriö.

ABC Viitasaari saa lämpönsä pääasiassa lämpöpumpun avulla kerättävästä järvilämmöstä, ja kovilla pakkasilla lisälämpöä saadaan 95-prosenttisesti biomassalla tuotetusta kaukolämmöstä. Sähköä tuotetaan tuuliturbiinilla ja aurinkokennoilla. Kesällä lämmin vesi tuotetaan aurinkolämpökeräimillä. Asema on suunniteltu niin, että tulevaisuudessa siellä voidaan myös tankata biokaasua ja myydä puupellettejä lämmitykseen.

Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma saa aseman yhteyteen tutkimuslaboratorion, jossa voidaan seurata uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä reaaliajassa. Asemalla on myös asiakkaille suunnattu infopiste uusiutuvista energioista, jonka tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen ja kuluttajien valintojen ympäristövaikutuksista tiedottaminen.

Keski-Suomi on profiloitunut energiateknologian maakunnaksi, joten täysin uusiutuvalla energialla toimiva liikennemyymälä sopii sinne hyvin. Hankkeessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian ohjelma on saanut Suomen Luonnonsuojeluliiton vuoden 2004 ympäristöpalkinnon.

ABC Viitasaaren toivotaan myös olevan paikkakunnalle tärkeä matkailuvaltti.  

Euroopan unionin päästökauppa alkoi

10.1.2005

Kasvihuonepäästöoikeuksien osto ja myynti käynnistyi tammikuun alussa, kun Euroopan unionin päästökauppalaki astui voimaan. EU:n päästökauppajärjestelmä on maailman ensimmäinen ja siihen kuuluu teollisuuslaitoksia useilta energiaa paljon kuluttavilta aloilta. Laki asettaa tarkat rajat sille, kuinka paljon hiilidioksidia nämä laitokset voivat vastedes tuottaa.

Järjestelmän on tarkoitus auttaa Euroopan unionia pääsemään Kioton pöytäkirjassa sille asetettuihin kasvihuonekaasujen leikkaustavoitteisiin. Neljä EU-maata ei kuitenkaan ole vielä sopinut maakohtaisista hiilidioksidipäästörajoituksistaan. Italian, Puolan ja Tshekin Euroopan komissiolle toimittamat kansalliset ohjelmat ovat tähän saakka olleet puutteellisia. Kreikka puolestaan ei ole esittänyt komissiolle vielä minkäänlaista kansallista suunnitelmaa, mikä on aiheuttanut kiusallisia tilanteita Brysselissä, sillä unionin ympäristökomissaari Stavros Dimas on kreikkalainen.

Teollisuuslaitokset edellä mainituissa maissa joutuvat joka tapauksessa tarkkailemaan hiilidioksidipäästöjään ja niille asetetaan päästöoikeudet seuraavien kuukausien kuluessa.

EU:n komissio hyväksyi Suomen esityksen päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi lokakuussa 2004. Jakosuunnitelmassa määritellään päästöoikeuksien kokonaismäärä sekä se, kuinka päästöoikeudet jaetaan laitoskohtaisesti ensimmäisellä kaudella 2005-2007. Lopullisen päätöksen päästöoikeuksien myöntämisestä laitoksille tekee valtioneuvosto.

Esimerkiksi Ison-Britannian teollisuuslaitokset saavat tietää päästöoikeutensa helmikuussa, kun maan hallitus on tarkastanut sille sallitun enimmäispäästömäärän.

Päästökauppalaki kattaa teolliset toimijat, jotka tuottavat hiilidioksidia pahimmin saastuttavilla teollisuudenaloilla. Näitä ovat sähköntuotanto, lämmön- ja höyryntuotanto, öljynjalostus, rautametallien tuotanto ja jalostus, sementin, tiilen, lasin ja keramiikan tuotanto sekä sellun ja paperin valmistus.

Järjestelmä toimii siten, että EU:n jäsenvaltiot jakavat päästöoikeuksia kullekin sen piiriin kuuluvalle teollisuuslaitokselle. Yritykset voivat myydä käyttämättä jääneitä oikeuksiaan tai ostaa lisäoikeuksia vapailta markkinoilta. Järjestelmään kuuluu noin 12 000 tuotantolaitosta eli lähes puolet Euroopan kokonaispäästöistä. Suomesta järjestelmässä on mukana noin 550 tuotantolaitosta.

Jo ennen uutta lakia hiilidioksidipäästöillä on käyty kauppaa mm. Lontooseen ja useaan muuhun Euroopan kaupunkiin perustetun pörssin kautta, mutta vasta nyt kaupankäynti on virallisen järjestelmän säätelemää. Uuden lain määrittelemää kauppaa käydään nyt ns. termiinikaupan mallin mukaan, mutta tulevaisuudessa käyttöön otettavan elektronisen rekisterin puitteissa kauppaa voidaan käydä reaaliajassa.

Liikenteen ja kotitalouksien hiilidioksidipäästöt eivät kuulu päästökaupan piiriin. Toisella kaudella 2008-2012 järjestelmä saattaa laajentua kattamaan myös kemikaaliteollisuuden, alumiinintuotannon ja lentoliikenteen. Sen lisäksi päästökauppa voidaan laajentaa myös muihin kasvihuonekaasuihin, kuten metaaniin.

Päästökauppajärjestelmä on EU:n koetinkivi, sillä unioni on pyrkinyt johtoasemaan ilmaston lämpenemisen maailmalaajuisessa torjunnassa. EU saa kuitenkin ponnistella saavuttaakseen omat tavoitteensa: Liikenteen aiheuttamat kasvihuonepäästöt kasvavat EU:n sisällä edelleen voimakkaasti ja ovat nyt 22 % korkeammalla tasolla kuin 1990. Sama kehityssuunta heijastuu muillekin alueille.

Myös Euroopan ulkopuoliset Kioton pöytäkirjan ratifioineet maat ovat osoittaneet kiinnostusta liittyä tulevaisuudessa EU:n järjestelmään.