Lokakuu 2006

Brittiraportissa asetetaan ilmastonmuutokselle hintalappu

31.10.2006

Iso-Britanniassa julkaistiin 30.10.2006 hallituksen tilaama raportti, jonka mukaan ilmastonmuutos voi romahduttaa kansainvälisen talouden, jos mitään ei tehdä.

Raportin on laatinut ekonomisti Nicholas Stern, jonka mukaan on edullisempaa vähentää päästöjä nyt kuin korjata tuhoja myöhemmin. Vahinkojen estäminen maksaisi arviolta noin prosentin vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Jos ilmastonmuutokseen uhkaan ei vastata, kustannukset voivat nousta 5-20 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta vuosittain. Stern pitää arviotaan optimistisena.

“Jos pitkitämme toimintaa edes vuosikymmenellä tai parilla, joudumme vaaralliselle alueelle”, totesi Stern.

Raportissa tarjotaan kolmiosainen strategia, joka perustuu hiilen hinnoittelulle, matalahiilisten teknologioiden kehittämisen tukemiselle sekä ihmisten kouluttamiselle ja tiedotukselle. Suositukset perustuvat ilmakehän hiilidioksiditason vakauttamiseen 450 ja 550 ppm:n välille, mikä edellyttäisi vähintään 25 prosentin päästövähennystä globaalisti.

Köyhimpien ja haavoittuvimpien maiden asemaa korostaneen raportin mukaan ilmastonmuutos tulee integroida myös kansainvälisiin avustusohjelmiin.

Britannian hallitus vaatii muun muassa Euroopan unionin päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja päästökaupan laajentamista maailmanlaajuiseksi. Tony Blair vetoaa maailman johtajiin, että nämä yhdistäisivät voimansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Stern Review final report

Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtynyt

27.10.2006

NASA:n tutkijat varoittivat Grönlannin jäätiköiden sulamisvauhdin kaksinkertaistuneen viimeisten viiden vuoden aikana. NASA:n tutkijat analysoivat ensimmäistä kertaa suoria, tarkkoja satelliittimittauksia. Tähän saakka Grönlannin jäätiköiden sulamisen mittaaminen on ollut epätarkkaa ja pohjautunut pitkälti nopeuteen, jolla jäätiköt uppoavat mereen.

Uudella tekniikalla voidaan paljastaa alueelliset muutokset jääpeitteen tiheydessä koko maanosan alalta. Tutkijat ovat käyttäneet GRACE-avaruusaluksia, joiden avulla he ovat mitanneet maan painovoimakentän. Esimerkiksi korkeilla vuorijonoilla on suurempi vaikutus painovoimaan kuin merillä. Tutkijat käyttivät GRACE:n tekniikkaa paikallisesti saadakseen tarkemman kuvan jääpeitteen käyttäytymisestä. Satelliittipari tutki muutoksia maan massassa alapuolellaan mittaamalla muutoksia satelliittien välimatkassa, kun painovoima aiheuttaa niiden liikkeen nopeutumista tai hidastumista.

Jääpeitteen hävikki ja kasvu olivat lähes tasapainossa 1990-luvulla. Nyt tilanne on muuttunut merkittävästi. Tulosten mukaan jääpeitteen hävikki on aiempia tutkimustuloksia vähäisempi, mutta se osoittaa, että Grönlanti menettää nyt 20 prosenttia enemmän massaa kuin se saa vuosittain lumisateista. Tutkijat eivät tiedä, kuinka nopeasti Grönlanti voisi hävitä tulevaisuudessa. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten sulaminen tapahtuu tällä hetkellä ja mikä voisi aiheuttaa sen nopeutumisen edelleen. Jos Grönlannin jääkentät sulaisivat, niiden vapauttama vesi nostaisi merenpintaa 6,5 metrillä maailmanlaajuisesti. Tämä voisi kestää tuhansia vuosia. Tutkijat uskovat Grönlannin sulavan kuitenkin lopulta kokonaan.

NASA: Goddard Space Flight Center

EU:n ja Yhdysvaltojen ilmastodialogissa ei puhuttu Kiotosta

25.10.2006

EU ja Yhdysvallat neuvottelivat ilmastokysymyksistä Helsingissä 24.–25.10.2006. EU ja Yhdysvallat eivät ole käyneet ministeritason ilmastokeskustelua sen jälkeen, kun Yhdysvallat kieltäytyi ratifioimasta Kioton pöytäkirjaa. Yhdysvallat ei halua vieläkään sitoutua tiettyihin päästörajoituksiin.

Yhdysvallat haluaa kuitenkin jakaa osaamista esimerkiksi biopolttoaineiden kehittämisessä. Yhdysvaltain valtuuskuntaa johti varaulkoministeri Paula Dobriansky, jonka mukaan Yhdysvallat tekee päästöjen vähentämiseksi yhtä paljon kuin EU. Ennusteet kuitenkin lupaavat lähivuosina Yhdysvaltojen päästöille kasvua, kun taas EU:n päästöt näyttäisivät laskevan.

Kokouksen puheenjohtajina toimivat EU:n puolesta Suomen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk). Enestamin mukaan kokous oli tärkeä avaus. Kokouksessa ei kuitenkaan puhuttu Kioton pöytäkirjasta, sillä Enestam arveli keskustelun päättyvän siihen.

Maat sopivat yhteistyön vahvistamisesta mm. hiilensitomistekniikoiden, energiatehokkuuden ja toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä.

EU ja Yhdysvallat aikovat jatkaa neuvotteluja konkreettisista polttoaineiden standardeista sekä tutkimusyhteistyöstä Saksan puheenjohtajuuskaudella. EU käy vastaavia kahdenvälisiä neuvotteluja muidenkin maiden kanssa, kuten Kiina ja Intia.

Teknologian kehittämisen rinnalle ei löytynyt yhteisymmärrystä varsinaisista päästövähennystavoitteista. Yhdysvallat tuottaa neljänneksen kaikista päästöistä ja se on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. EU vastaa 14 prosentista kaikkia päästöjä. EU on sitoutunut Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin. Kioton pöytäkirja on ainoa valtioiden välinen sitovia päästövähennystavoitteita sisältävä sopimus.