Marraskuu 2006

Christian Aid: Toivoa ilmastonmuutoksen keskellä?

30.11.2006

Ilmastonmuutos uhkaa miljoonien Saharan eteläpuolella asuvien afrikkalaisten elämää ja toimeentuloa. Tämä on Christian Aid:in viimeisimmän ilmastonmuutosta koskevan raportin pääsanoma. Raportti tarjoaa kuitenkin myös vaihtoehtoisen vision synkille tulevaisuuden kuville; ilmastonmuutos voi olla myös mahdollisuus.

Puhtaampiin energiamuotoihin perustuva kehitys ei vain parantaisi ympäristön tilaa, vaan toisi myös uusia työllistymis- ja oppimismahdollisuuksia sekä parantaisi terveyttä. Raportissa arvioidaan, että seuraavan vuosikymmenen öljyostoksien hinnalla voitaisiin jokaisessa afrikkalaisessa kotitaloudessa siirtyä uusiutuvan energian käyttöön.

"Raportissa käy selvästi ilmi, kuinka musertava vaikutus ilmastonmuutoksella on maailman köyhimpien ihmisten elämään. Halvasta fossiilisesta energiasta nauttineilla teollisuusmailla on moraalinen velvollisuus reagoida tähän." sanoo Sir John Houghton, yksi raportin takana olevista ilmastonmuutoksen asiantuntijoista.

Christian Aid vaatii Iso-Britanniaa puuttumaan tilanteeseen.

The climate of poverty: facts, fears and hope. A Christian Aid report, May 2006.

Tutkimus: Ilmastonmuutos hävittää jo eliölajeja

28.11.2006

Yli 800 tutkimusta kokoavan katsauksen mukaan eläin- ja kasvilajit ovat alkaneet hävitä tai muuttua ilmastonmuutoksen vuoksi luultua aiemmin.

Teksasin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ainakin 70, lähinnä vuorilla asuvaa sammakkolajia on kuollut sukupuuttoon ilmastonmuutoksen vuoksi. Tutkimuksen mukaan myös 100–200 muuta kylmästä riippuvaista eläinlajia on pahoissa ongelmissa. Esimerkiksi keisaripingviinien ja jääkarhujen määrä on vähentynyt arktisilla alueilla merkittävästi.

Tutkimuksen kirjoittaja, biologi Camille Parmesanin mukaan näyttää siltä, että osa eläinpopulaatioista on alkanut siirtyä mahdollisuuksien mukaan pohjoiseen, osa eläimistä on alkanut vähitellen sopeutua ilmastonmuutokseen, kasvit ovat alkaneet kukkia aiemmin ja että tuholaisten ja tautien määrä on kasvamassa.

Parmesanin mukaan huomattavimmat muutokset kasveissa ja eläimissä liittyvät aikaisempiin keväisiin. Esimerkiksi viinirypäleiden sadot korjataan aiemmin. Iso-Britanniassa 65 lintulajin on havaittu munivan ensimmäiset munansa yhdeksän päivää aiemmin kuin 35 vuotta sitten.

Parmesan ja muut ovat ennustaneet muutoksia vuosia, mutta jopa hän yllättyi löytäessään todisteita, että niin todella tapahtuu; hän oletti todisteiden löytyvän vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Uusia geenimutaatioita ei ole kuitenkaan esiintynyt, sillä se voisi viedä miljoonia vuosia. Sitten emme välttämättä edes puhuisi samoista lajeista.

Parmesan, Camille (2006): Ecological and Evolutionary Responses to Recent Climate Change
Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics 37, 637–669.

Afrikan haavoittuvuus ilmastonmuutokselle oletettua suurempi

25.11.2006

YK:n ilmastosopimuksen sihteeristö julkaisi 5.11.2006 raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista, haavoittuvuudesta ja sopeutumisesta Afrikassa. Raportti perustuu muun muassa YK:n ympäristöohjelman ja Maailman ilmatieteellisen järjestön aineistoon. Raportin mukaan Afrikan haavoittuvuus ilmastonmuutokselle on vielä akuutimpi kysymys kuin aiemmin on oletettu.

Arvion mukaan 30 prosenttia Afrikan rannikon infrastruktuurista, kuten asutuksesta Guineanlahdella, Senegalissa, Gambiassa ja Egyptissä voisi jäädä tulvan alle. Lajien elinalueista voisi kadota 25 prosentista yli 40 prosenttiin vuoteen 2085 mennessä. Viljasadon määrä voisi laskea viidellä prosentilla 2080-luvulle tultaessa ja esimerkiksi durran, maissin, hirssin ja maapähkinöiden sadot voisivat myös kärsiä.

”Kansainvälisen yhteisön täytyy vastata ilmastonmuutokseen tarjoamalla hyvin kohdennettua apua niille maille, jotka kohtaavat ensimmäisinä ilmastonmuutoksen voimistuvat vaikutukset, kuten kovat kuivuudet ja tulvat sekä infrastruktuurille esimerkiksi merenpinnan noususta johtuvat uhkat.” toteaa YK:n alipääsihteeri ja YK:n ympäristöohjelman johtaja Achim Steiner.

Raportin mukaan Afrikan sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää ilmaston- ja sääntarkkailukyvyn parantamista sekä parempaa linkkiä ilmastotutkimuksen ja päätöksenteon välillä. Maailman ilmatieteellisen järjestön pääsihteeri Michel Jarraudin mukaan Afrikan ilmastontarkkailujärjestelmä on huonommassa kunnossa kuin minkään muun mantereen. On arvioitu, että Afrikka tarvitsee muun muassa 200 automaattista sääasemaa historiallisen tiedon pelastamiseksi.

Sopeutuminen edellyttää raportin mukaan ilmastonmuutoksen huomioimista kehityksessä sekä alakohtaisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Tarvitaan myös hallitusten, instituutioiden ja ihmisten koulutusta sekä parempia ennustus- ja varoitusjärjestelmiä.

”On aika edetä periaatteiden muovaamisesta oikeaan toimintaan. On myös tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen suhteutuu toimiin köyhyyden vähentämiseksi, erityisesti YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kontekstissa.” sanoo YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön johtaja Yvo de Boer.

Backround paper on Impacts, vulnerability and adaptation to climate change in Africa