Tammikuu 2006
NASA: 2005 lämpimin vuosi
26.1.2006
Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n mukaan vuosi 2005 oli lämpimin koskaan mitattu. NASA:n lausunnossa todettiin, että erityisesti arktisilla alueilla oli poikkeuksellisen lämmintä.
Mittaukset tehneen Goddard Institute for Space Studiesin mukaan viisi lämpimintä vuotta sen jälkeen, kun lämpötiloja alettiin mitata 1890-luvulla, ovat viimeiseltä kymmeneltä vuodelta: 2005, 1998, 2002, 2003 ja 2004.
"Voi hyvin sanoa, että vuosi 2005 on todennäköisesti lämpimin mitattu vuosi. Lämpötiloista kertovien epäsuorin mittausten perusteella se voi hyvin olla lämpimin vuosi pariin vuosituhanteen", NASA:n tutkija Drew Shindell sanoo.
Monet tutkijat odottivat, että vuosi 1998 olisi yhä lämpimin, koska silloin vahva El Niño -ilmiö nosti lämpötiloja. Vuosi 2005 oli kuitenkin vielä lämpimämpi, vaikka poikkeuksellisia lämpötilaa nostavia sääilmiöitä ei havaittu.
"Lämpeneminen on ollut niin nopeaa, että El Niñosta johtuva vuoden 1998 ennätys on nyt rikottu ilman epätavallisia sääilmiöitä", Shindell jatkaa.
NASA:n mukaan maailman keskilämpötila on noussut 0,6 astetta viimeisen 30 vuoden aikana ja 0,8 astetta viimeisen sadan vuoden aikana. Shindellin mukaan lämpeminen johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen pitoisuuksien noususta ilmakehässä.
"21. vuosisadalla lämpötila voi nousta 3–5 astetta. Silloin maapallo olisi lämpimämpi kuin todennäköisesti koskaan miljoonaan vuoteen", Shindell kertoo.
Suomi ostaa kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä
17.1.2006
Ympäristöministeriö on sijoittanut 2,5 miljoonaa euroa Itämeren alueen hiilirahastoon (Testing Ground Facility, TGF). Suomi on jo aiemmin sijoittanut rahastoon 1,75 miljoonaa euroa. Rahasto ostaa Kioton pöytäkirjan ns. yhteistoteutusmekanismin avulla tuotettuja päästövähennyksiä, joista sijoittajat saavat osansa sijoituksiaan vastaavassa suhteessa.
Syksyllä 2005 pidetyssä Montrealin ilmastokokouksessa Suomi edisti yhteistoteutuksen ja muiden markkinamekanismien käyttöä kasvihuonekaasujen vähentämisessä, ja haluaa nyt vauhdittaa niiden käyttöönottoa.
"Hiilirahasto tekee päästövähennysten hankkimisen yrityksille helpoksi, kun niiden ei itse tarvitse hallinnoida yhteistoteutushankkeita. Sijoituksemme rahastoon antaa myös vahvan signaalin yksityisille sijoittajille", ympäristöministeri Jan-Erik Enestam toteaa.
TGF:n perustajamaat Tanska, Suomi, Saksa, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat sijoittaneet rahastoon 15 miljoonaa euroa vuosina 2003-2004. Pääomaa halutaan nostaa vielä 15 miljoonalla eurolla, jonka toivotaan kertyvän sekä nykyisiltä että uusilta, yksityisen sektorin sijoittajilta. Kolme eurooppalaista energiayhtiötä on jo osoittanut kiinnostusta rahastoa kohtaan ja myös muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa käydään neuvotteluja. TGF sijoittaa energiasektoriin ja rahoittaa muun muassa uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja polttoainevaihtoon liittyviä hankkeita.
Suomi suunnittelee ostavansa vuosina 2008-2012 yhteensä kymmenen miljoonaa tonnia päästövähennyksiä Kioton mekanismien mukaisesti. Yksi näistä mekanismeista on juuri yhteistoteutusmekanismi, jolla teollisuusmaat voivat yhteisin toimenpitein vähentää päästöjä. Investoiva osapuoli rahoittaa päästövähennyksiä kohdemaassa, jossa vähennysten kustannukset ovat alhaisemmat. Käytännössä hankkeita toteutetaan lähinnä entisissä sosialistimaissa.
Ympäristöjärjestöt arvostelevat ulkomaisten päästöyksiköiden ostamisen olevan lyhytnäköistä ja toivovat, että rahat sijoitettaisiin mieluummin kotimaiseen puhtaaseen teknologiaan. Niiden mukaan päästöjen vähentäminen on edullisempaa kuin päästöoikeuksien ostaminen, koska tulevaisuudessa päästöjä on vähennettävä paljon enemmän kuin Kioton pöytäkirja säätää. Tällöin päästöoikeuksien hinta tulee kasvamaan huomattavasti. Lisäksi ne pitävät päästövähennysten sivuhyötyjä, kuten ilmansaasteiden väheneminen, merkittävinä.
Mielipidetutkimus: Ilmastonmuutos huolestuttaa neljää viidestä suomalaisesta
9.1.2006
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaisen mielipidetutkimuksen mukaan ilmastonmuutos huolettaa paljon tai jonkin verran neljää viidestä suomalaisesta. Suunnittelukunnan Tiedotteita ja katsauksia -sarjassa tehdyn kyselyn perusteella huoli on kasvanut noin 10 prosenttiyksikköä edellisestä syksystä. Tutkimuksessa ei käsitelty muutoksen syitä.
Kyselyyn vastanneista 37 % kertoi huolehtivansa uhkasta "paljon" ja 41 % ”jonkin verran”. 19 % vastanneista huolehti ”vähän” ja 3 % "ei lainkaan". Edelliseen vuoteen verrattuna ”paljon” vastanneiden määrä nousi 15 prosenttiyksikköä ja ”jonkin verran” vastanneiden määrä laski 4 prosenttiyksikköä.
Ilmastonmuutosta pidettiin merkittävimpänä uhkana kansainvälisen terrorismin, ympäristön tilan maapallolla, maapallon luonnonvarojen käytön ja ydinaseiden jälkeen. Vähemmän huolta aiheuttivat mm. ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä, järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, työllisyystilanne Suomessa ja tarttuvien tautien leviäminen.
Kysyttäessä sitä, mihin uhkiin Suomen olisi varauduttava tulevaisuudessa, 18 % vastaajista piti ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ympäristökatastrofia todennäköisimpänä uhkakuvana. 10 % piti sitä toiseksi ja 10 % kolmanneksi todennäköisimpänä. Vain kansainvälisen rikollisuuden kasvu ja kansainvälisen talousjärjestelmän syvä, yleismaailmallinen kriisi olivat vastaajien mielestä todennäköisempiä uhkia.
Tutkimuksessa kysyttiin 990 15–79-vuotiaan henkilön mielipiteitä 91 paikkakunnalla Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja sen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimus