Elokuu 2007
Helleaallot yleistyneet Euroopassa
28.8.2007Moni eurooppalainen on jo havainnut sen, mikä tuoreessa tutkimuksessa saatiin todennettua myös tieteellisesti; Länsi-Euroopan kesien helleaallot ovat yleistyneet ja lämpötilan vaihtelut lisääntyneet. Viimeisen 126 vuoden aikana kesien helleaaltojen pituus on lähes tuplaantunut. Alueittan määritellyt maksimilämpötilat ylittyvät nykyään kolme kertaa useammin kuin 1800-luvun lopulla. Muutokset ovat uuden tutkimuksen valossa arvioitua rajumpia.
Sveitsin sääpalvelun ja Bernin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin 54 lämpötilamittausten sarjaa ympäri Eurooppaa. Vertailuissa paljastui vuosisadan takaisten mittausten epätarkkuus, joka on saanut lämpötilaerot nykypäivään verrattuna näyttämään todellista pienemmiltä. Uuden tutkimuksen mukaan on Länsi-Euroopan keskilämpötila noussut jo 1.6 astetta vuoteen 1880 verrattuna.
Lämpötilan nousu vaikuttaa mm. maan ja ilmakehän kosteuteen, joka vuorovaikutussuhteiden kautta johtaa paikallisen ilmaston muutoksiin. Tutkimuksen myötä on entistä selvempää, että Länsi-Euroopan lämpötilan heittelyt ovat erityisen herkkiä globaalille lämpenemiselle. Tutkimusta johtanut Paul Della-Marta toivookin, että lämpötilojen tarkan seuraamisen ja mallintamisen avulla osataan yleistyviin helleaaltoihin ja niiden sosioekonomisiin seurauksiin varautua paremmin.
Journal of Geophysical Research: Doubled length of western European summer heat waves since 1880
Syöttötariffit vähentävät Saksan päästöjä
26.8.2007Saksan uusiutuvan energian edistämispolitiikka on osoittautunut menestyksekkääksi. Uusiutuvan energian tuoannon tukeminen syöttötariffein on sekä vähentänyt päästöjä, että ollut taloudellisesti kannattavaa. Syöttötariffien käytöstä on Saksassa jo 16 vuoden kokemus ja järjestelmän lainsäädäntöä on kehitetty jatkuvasti.
Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel saattoi esitellä syöttötariffeja koskevan EEG-lain (Erneuerbaren Energien Gesetz) arvioinnin tuloksia tyytyväisenä. Vuosituhannen alusta on uusiutuvilla tuotetun sähkön osuus kaksinkertaistunut Saksassa. Yksinään syöttötariffien avulla arvioidaan säästyneen 45 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Säädöksien myötä on uusiutuvan energian tuotannon alalle syntynyt 125 000 uutta työpaikkaa. Kun taloudellisia hyötyjä tarkastellaan laajemmin on syöttötariffijärjestelmä jo osoittanut tuottavansa kustannuksiaan enemmän.
Saksa kuuluu uusiutuvan energian investointien ykköskohteisiin. Tuotanto on kasvanut niin voimakkaasti, että poliitikot ovat jo nostamassa aiemmin asetettuja tavoitteita uusiutuvien osuudelle energiantuotannossa. Ympäristöministerin Gabrielin mukaan vuonna 2030 jopa 45% Saksan sähköstä voidaan tuottaa uusiutuvilla.
EEG-laki takaa etusijan vihreää sähköä tuottaville myyjille ja velvoittaa kantaverkkoyhtiöitä ostamaan kaiken uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön. Lisäksi sähkön myyjä saa järjestelmässä takuuhinnan myymästään sähköstä. Vastaavia järjestelmiä uusiutuvan energian edistämiseksi oli viime vuonna käytössä kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Maltalla ja Sloveniassa. Suomessa syöttötarifeilla on toistaiseksi tuettu vain sähköntuotantoa turpeella.
Investoinnit uusiutuvaan energiaan voimakkaassa kasvussa
7.8.2007Uusiutuvien energioiden markkinoille virtasi rahaa viime vuonna ennätysmäärä. YK:n ympäristöohjelman UNEP:in tuoreesta raportista käy ilmi, että investointeja uusiutuvaan energiaan tehtiin vuonna 2006 peräti 43% enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkanut vuosi lupaa investointien edelleen kasvavan.
Uusiutuvilla energianlähteillä katetaan toistaiseksi 2% maailman energian tarpeesta, mutta sektori ahmaisee jo 18% energiantuotantoon tehtävistä investoinneista. Suurin osa sijoituksista kohdistuu edelleen OECD maihin, mutta kehitysmaiden rooli on selvässä kasvussa. Kehitysmaat, Kiinan, Intian ja Brasilian johdolla, keräävät jo viidenneksen investoinneista. UNEP:in vuosittainen raportti toteaakin uusiutuvien energioiden markkinoiden laajentuneen ja kehittyneen aiempaa riippumattomaksi etenkin öljyn hinnan vaihteluista. Poliittisten kannustimien vaikutus investointeihin on kuitenkin edelleen kiistämätön.
Suurin osa investoinneista kohdistuu vakiintuneimpien energiamuotojen, tuuli- aurinko- ja bioenergian tuotantoon. Alan investoinneilla riittä raportin mukaan kasvumahdollisuuksia ilman uuden teknologian kehittämistäkin. Uusiutuvan energian tuotannon kehittämisen pioneerit alkavat jo niittää satoa, sillä olemassa olevan toiminnan ja yritysten osto on myös kasvanut lähes yhtä kiivaassa tahdissa uuteen toimintaan kohdistuvien investointien kanssa.
Global Trends in Sustainable Development annual review of the UNEP
Päästöjen rajoittamisen alhainen hinta yllätti
17.8.2007Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama raportti kertoo ilmastonmuutoksen hillinnän maksavan Pohjoismaissa oletettua vähemmän. Päästöjen leikkaaminen lähes 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä kustantaisi noin prosentin verran maiden vuosittaisesta bruttokansantuotteesta. Monien ympäristöjärjestöjenkin esittämä tavoite vähentää päästöjä noin kolmanneksella 2020 mennessä onnistuisi raportin mukaan noin 0,26 prosentilla BKT:sta.
Tutkimuslaitos COWI:in raportin mukaan tehokkaimat päästöjen vähennysmahdollisuudet löytyvät energiantuotannosta. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen tulee ohjamaan enerigiantuontoa yhä enemmän kohti vesi-, tuuli- ,aurinko- ja bioenergiaa, mutta lisäksi tarvitaan myös poliittista ohjausta. Uuden ydinvoimakapasiteetin rakentamista ei raportissa oleteta. Raportin laskelmien mukaan päästöjä leikattaisiin energiasektorilla ainakin 80 prosentilla, kun taas liikenteen päästöleikkauksien arvioidaan yltävän puolet vähempään. Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin rajoittaminen on haasteellisempaa, mutta niitäkin voitaisiin lasketulla hinnalla vähentää kolmanneksella.
Roimista leikkauksista huolimatta pitävät raportin laatijat kustannusarvioita melko konservatiivisina. Lähtökohtana laskelmille on esimerkiksi käytetty vain nykyisin tunnetun teknologian mahdollisuuksia ja biomassan saatavuudessa on huomioitu kestävän tuotannon kriteerit. Yhteneväisiä kustannusarvioita on esittänyt myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC. Kustannusarvioit tarjoavat Pohjoismaille tärkeää taustatietoa neuvotteluihin tulevaisuuden päästörajoituksista.
Climate 2050: The road to 60-80 percent reductions in the emissions of greenhouse gases in the Nordic countries