ilmasto.org

Helmikuu 2007


Sitran toimintaohjelma tekee ympäristöstä liiketoimintaa


28.2.2007

Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) julkisti helmikuun 13. toimintaohjelman suomalaisen ympäristöliiketoiminnan nostamiseksi maailman huipulle. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä puhtaasta teknologiasta suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän tukijalka vuoteen 2012 mennessä.

Edellytykset tavoitteen saavuttamiseksi ovat toimintaohjelman laatijoiden mukaan olemassa ja hetki niiden toteuttamiseen mitä otollisin. Julkistamistilaisuudessa viitattiin useasti niin ilmastonmuutokseen kuin Sternin raporttiin. Toimintaohjelman vahvuuksina pidetään ajankohdan lisäksi siinä esitettävien ratkaisujen markkinavetoisuuttaa sekä laaja-alaista yhteistyötä ja sitoutumista elinkeinoelämän, järjestöjen, hallinnon ja tutkimuslaitoisten tahoilta.

- Suomessa lähestymistapa ympäristöliiketoiminnan edistämiseksi on mielestäni ollut terveempi, kuin esimerkiksi EU:ssa. Lähtökohtana on ollut löytää myönteisiä, kannustavia, edistäviä keinoja, eikä rajottavia ja pakottavia keinoja, totesi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala tyytyväisenä ohjelman julkistamistilaisuudessa.

Toimintaohjelman taustalla on suomalaisen ympäristöliiketoiminnan heikko kasvu 2000-luvulla, hyvästä osaamisesta huolimatta. Ongelmina ovat olleet mm. kaupallistamisen heikko osaaminen, yrityskentän hajanaisuus ja kotimarkkinoiden kehittymättömyys. Erityisen heikkoa on ollut pienten ja keskisuurten yritysten kasvu.

Keinot nostaa Suomi huipulle perustuvat toimintaohjelmassa neljään pääteemaan. Ensimmäisenä on Suomen kansainvälisen tunnettavuuden rakentaminen cleantech-maana oman markkinointi- ja viestintäohjelman avulla. Myös alan kotimarkkinat täytyy saada vetovoimaisiksi, jotta yrityksillä on kasvualustaa liiketoiminnalleen.

Pienenä maana Suomen kannattaa kuitenkin ohjelman mukaan keskittää huippuosaamistaan tietyille alueille. Tällaisia aloja olisivat uusiutuvat energiat, materiaalien kierrätys, raaka-aineita säästävät prosessit, energiaa säästävät teknologiat ja vesien käsittely. Lisäksi tarvitaan vielä entistä tehokkaampia kansaivälisiä yhteistyöverkostoja ja eri alojen ennakkoluulotonta yhteistyötä. Näitä teemoja kehittämällä tulisi ympäristöliiketoiminnan vuotuisen kasvun päästä 15 prosenttiin.

Eri teemojen toimia ja niiden toteuttamisen vastuutahoja on toimintaohjelmassa jo nimetty ja koordinoivan tahon perustaminen esitetty. Seuraavaksi pallo heitetäänkin tulevalle hallitukselle. Uuden hallituksen toivotaan Sitran toimintaohjelman pohjalta linjaavan ympäristöliiketoiminnan edistämistä hallitusohjelmassaan. Toimintaohjelman pääviestiksi kiteytyi, että Suomella on nyt mahdollisuus, jota ei ole syytä hukata.


Cleantech Finland - Ympäristöstä liiketoimintaa - toimintaohjelma

Toimintaohjelman julkistuksen videointi


Suomi ei houkuttelu uusiutuvien energioiden investointeja


24.2.2007

Kansainvälisen asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young:in mukaan Suomi ei houkuttele uusiutuvan energian investointeihin. Ernst & Young:in uusiutuvien energioiden ryhmä pisteyttää 20 maata säännöllisin väliajoin tarjotakseen asiakkailleen ajanmukaista tietoa parhaista uusiutuvan energian sijoituskohteista. Helmikussa julkasitussa raportissa Suomi oli aivan listan hännillä.

Eri uusiutuvien energioiden investointien houkuttelevuutta kuvaava yleisindeksi sijoitti Suomen 19. sijalle, juuri enne Itävaltaa. Biomassaan liittyviä investointeja kuvaavalla indeksillä mitattuna Suomi on hyvää keskitasoa, muttei pärjää kilpailussa tuuli- tai aurinkoenergian investoinneista. Indeksin kärkisijalle oli raportissa nuossut poliittisen ilmapiirin muutoksen kokeneet Yhdysvallat. Seuraavilla sijoilla olivat Espanja ja Intia.

Indeksien perustana ovat mm. maan omien markkinoiden laajuus ja kasvunäkymät, olemassa oleva infrastruktuuri ja sen soveltuvuus uusiutuville energioille. Myös maiden poliittiset kannustimet tai esteet on huomioitu. Etenkin erilaiset takuuhintajärjestelmät uusiutuvilla tuotetulle energialle nostivat maan houkuttelvuutta.


Ernst & Young: Renewable Energy Country Attractiveness Indices


Ilmastonmuutoksen tieteellinen pohja on yhä vankempi


6.2.2007

Tiedeyhteisön ymmärrys ja tiedot ilmastonmuutoksesta ovat selvästi vahvistuneet viimeisten kuuden vuoden aikana. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin tiederaportti sitten vuoden 2001 vahvistaa aiempia arvioita ilmastonmuutoksesta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista. IPCC:n neljännen raportin ensimmäisen osan yhteenveto (Summary for Policy Makers) julkaistiin IPCC:n kokouksessa 2.2. Pariisissa. Raportin ensimmäinen osa kuvaa ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja seurauksia.

Tutkimusten yhteenkootut tulokset eivät jätä tilaa epäilylle; ilmasto on muuttumassa. Maapallon lämpötila on nuossut keskimäärin 0,74 celsiusasetetta viimeisen sadan vuoden aikana. Euroopassa lämpenemistä on tapahtunut jo yhden asteen verran. Tutkijat ovat myös entistäkin varmempia, että ihmisen toiminnan vaikutus vuodesta 1750 alkaen on ollut ilmastoa lämmittävä. Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä enemmän kuin koskaan viimeisen 650 000 vuoden aikana ja seuraukset ovat yhä nopeampia ja näkyvämpiä. Muutos näkyy jo esimerkiksi merenpinnan ja meren lämpötilan nousuna, jäätiköiden sulamisena ja sateisuuden muutoksina.

Merkittävää uuden raportin tuloksissa on tarkempien havaintojen karttuminen yhä laajemmilta alueilta sekä ilmastomallinuksen kehittyminen ja tehostuminen. Aiempaa kattavampaa ja jopa uutta tietoa esitetään mm. aerosolien vaikutuksista, palautekytkentämekanismeista, auringon säteilymuutoksista sekä ilmaston alueellisesta vaihtelusta.

Uusien IPCC:n laskelmien mukaan maapallon keskilämpötilan voidaan odottaa nousevan 1,1-6,4 astetta vuoteen 2100 mennessä verrattuna 1980 - 1999 keskilämpötilaan. Tämä poikkeaa vain hiukan edellisen raportin arviosta. Tuloksen laaja vaihteluväli johtuu pitkälti hankaluuksista arvioida ihmisen toimintaa ja sen vaikutuksia päästöihin tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjen nykyisellä kehityksellä ilmasto todennäköisesti lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä seuraavien 30 vuoden ajan.


Summary for Policy Makers 2007: The Physical Science Basis