Lokakuu 2007
Ahvenanmaa näyttää suuntaa tuulivoiman tuotannossa
30.10.2007
Tuulivoiman tuotanto kasvaa Ahvenanmaalla kohisten, muun Suomen vielä raapiessa päätään. Ahvenanmaalainen yhtiö Leovind Ab rakentaa saaristoon Maarianhaminan eteläpuolelle kuusi uutta tuulivoimalaa. Valmistuttuaan voimalat kattavat Ahvenanmaan sähköntarpeesta peräti 17%. Yhdessä aiemman kapasiteetin kanssa sähköntarpeesta jo lähes neljännes voidaan kattaa tuulivoimalla.
Uudet 65 metrin korkeuteen yltävät voimalat on rakennettu luodoille, ulkomeren tuntumaan. Tämä ns. offshore-on-the-rocks rakentamismenetelmä on vielä tuore, mutta varsin lupaava saariston kaltaisissa olosuhteissa. Kustannustehokkainta menetelmää ja kalliolle rakentamisen tekniikkaa kehitetään yhä.
Projektista vastaa Leovindin suurin osakas, osuuskunta ÅVA, jolla on suunnitelmissa vielä toiset kuusi tuulivoimalaa Ahvenanmaalle. Myös Ahvenanmaan verkkoyhtiö Ålands Elandelslag (ÅEA), joka vastaa maaseudun ja saariston verkostosta ja sähkönjakelusta aikoo panostaa tuulivoimaan. Sopivia rakennuspaikkoja niin mantereella kuin luodoilla on jo paikallistettu. Nyt suunniteilla olevien projektien toteutuessa tuulella tuotettaisiin 30-50% Ahvenanmaan sähkönkulutuksesta.
Globaalit hiilidioksidipäästöt kiihtyvässä kasvussa
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vuosituhannen alusta alkaen kasvanut odotettua nopeammin. Taustalla on paitsi voimakas globaali talouskasvu, myös hiilinielujen heikentyminen ja taloudellisen tuotannon hiili-intensiivisyyden kasvu. Uusi Global Carbon Project:in muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteistyönä tehty tutkimus valaisee syitä kiihtyvälle päästöjen kasvulle aiempaa tarkemmin.
Erityisen hälyttävää on ollut tutkimuksessa havaittu hiilinielujen heikkenminen viimeisen 50 vuoden aikana. Hiilidioksidipäästöistä yhä suurempi osuus näyttää kertyvän ilmakehään. Etelänmeren tuulisuudessa on havaittu lämpenemisestä johtuneita muutoksia, jotka puolestaan ovat heikentäneet hiilen sitoutumista valtamereen. 2000-luvun alussa koetut maailmanlaajuiset kuivuusjaksot ovat heikentäneet hiilen sitoutumista kasvillisuuteen ja maaekosysteemeihin.
Tuotettua taloudellista yksikköä kohden syntyy nyt enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin 1970-2000 välisenä aikana, mikä tarkoittaa tuotannon hiili-intensiivisyyden kääntyneen jälleen kasvuun. Kehityksen hidastuminen kielii fossiilisten polttoaineiden tehottomasta käytöstä. Energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin olennainen osa lähes kaikkia globaaleja päästövähennysskenaarioita.
Globaali talouskasvu sekä väestökasvu ovat edelleen merkittävimpiä tekijöitä päästöjen kasvussa, mutta tutkimuksen mukaan muut tekijät vastaavat noin kolmanneksesta kasvussa. Kaikkiaan talouskasvu, hiilinielujen heikkeneminen ja hiili-intensiivisyyden kasvu yhdessä ovat aiheuttaaneet hiilidioksidin kerääntymisen ilmakehään 2000-luvulla 35% odotettua nopeammin . Pitoisuuden kasvu on nyt 1.93 ppm vuodessa, kun kasvuvauhti kolmekymmentä vuotta sitten oli 1.58 ppm. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on korkeammalla kuin koskaan viimeisen 650 000 vuoden aikana, mahdollisesti jopa 20 miljoonan vuoden aikana. Hiilenkierron muutoksista johtuvat ilmastovaikutukset ovat yllättäneet tutkijat voimakkuudellaan.
Canadell et al: Contributions to accelerating atmospheric CO2 growth from economic activity, carbon intensity, and efficiency of natural sinks
Tuulivoimakapasiteetti lisääntyy muualla EU:ssa vauhdilla
23.10.2007
Kansainvälinen energiajärjestö IEAn vuodelta 2006 julkaiseman tuulivoimatilastoraportin mukaan tuulivoiman käyttö on nopeassa kasvussa. Vuonna 2006 maailman tuulivoimakapasiteetti kasvoi 26 prosenttia. IEA:n jäsenmaissa Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa kasvu noin viidenneksellä. Erityisesti tuulivoimakapasiteetti on kasvussa Euroopassa ja USA:ssa.
EU on asettanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun energian määrän 21 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, ja tuulivoima on monelle EU-maalle pääasiallinen keino lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa. Euroopan tuulivoimakapasiteettion jo ylittänyt 50 000 MW. Eniten uutta kapasiteettia asennettiin USA:ssa, Saksan ja Espanjan seuratessa tiukasti perässä.
Tuulivoiman on raportin mukaan todettu muun muassa Hollannissa ja Saksassa laskeneen sähkön markkinahintaa ja lisänneen sähkön tuotannon omavaraisuutta. Hollannissa pörssisähkö maksaa yli 50 EUR/MWh vähätuulisina päivinä, mutta noin 30EUR/MWh silloin, kun tuulivoimaa on saatavilla paljon. Saksassa on saavutettu yhteensä noin 5 miljardin euron säästöt vuonna 2006 pörssisähkön hinnan alentumisen johdosta. Tämä kompensoi sitä noin 3,2 miljardin euron lisäkustannusta, jonka takuuhintajärjestelmä aiheuttaa kuluttajille.
Raportin mukaan yksi EU:n peränpitäjistä tuulivoiman käytössä on Suomi. Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetaan Suomessa käytetystä sähköstä vain 86 MW eli 0, 2 prosenttia, ja tuulivoiman käyttö lisääntyy omaksuttuihin tavoitteisiin nähden hyvin hitaasti. Kuitenkin raportissa todetaan, että Suomessa voitaisiin vuoteen 2020 mennessä tuottaa jopa 10 % kaikesta sähköstä tuulivoimalla, sillä Suomessa on huomattavat tekniset ja maankäytölliset mahdolliset tuulivoiman suurimuotoiseen hyödyntämiseen. Raportin mukaan Ahvenanmaalla tuulivoimaa sen sijaan lisätään kunnianhimoisesti. Ahvenanmaalla tuulienergian osuus kulutetusta energiasta tulee lähiaikoina olemaan jopa noin 20 prosentin luokkaa.
IEA:n raportti julkaistaan vuosittain, ja se sisältää tiedot 20:n IEA-maan tuulivoimasta sekä yhteenvedot IEA:n kansainvälisistä tutkimusyhteistyöhankkeista. Raportin yhteenveto-osuuteen on kerätty sekä vuoden 2006 että aiempien 10 vuoden tietoja maaraporteista.
IEA Wind Energy 2006 Annual Report
Tutkimus kehoittaa rajoittamaan lihansyöntiä ilmaston hyväksi
Maatalous tuottaa 22 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Karjatalouden osuus maatalouden päästöistä on 80 prosenttia. Näin kertoo brittiläisessä arvostetussa lääketieteen alan lehdessä The Lancet:ssä julkaistu tutkimus.
Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöistä suuri osa aiheutuu karjan lannasta, märehtimisestä ja rehunviljelyssä käytetyistä lannoitteista tuottaen erityisesti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Myös rehunviljelystä ja laidunmaan raivaamisesta johtuvat aavikoituminen ja metsien väheneminen pahentavat kasvihuoneilmiötä.
Väestömäärän arvioidaan kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jotta kasvihuonekaasupäästöt pysyisivät vuoden 2005 tasolla, pitäisi teollisuusmaiden asukkaiden vähentää lihankulutustaan 90 grammaan päivässä, arvioidaan syyskuussa julkaistussa tutkimuksessa. Tällä hetkellä teollisuusmaissa syödään yli 200 grammaa lihaa päivässä henkeä kohden. Lihansyönnin vähentäminen auttaisi myös liikalihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien torjumisessa.
Monissa Aasian ja Afrikan maissa lihaa syödään tällä hetkellä reippaasti suositettua 90 grammaa vähemmän, mutta lihankulutus on monin paikoin kasvamaan päin. Esimekiksi Kiinassa lihankulutus on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Maapallon köyhimmissä maissa lihankulutusta voisi tutkijoiden mukaan kansanterveydellisistä syistä ja tasavertaisuuden nimissä lisätä.
Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ei ole samantekevää mitä lihaa lautasella on. Märehtijät ovat suurempi ilmastouhka kuin vaikkapa lintukarja. Luomuliha ei kasvihuonekaasupäästöissä poikkea paljonkaan teollisesti tuotetusta lihasta. Kasviravinnolla pärjäävät viljelykalat kuormittavat ilmastoa vähemmän, mutta esimerkiksi suomalaiset viljelykalat ovat pääosin petokaloja.
Tutkimus muistuttaa, ettei ruoantuotantoa ole syytä unohtaa ilmastopoliittisesta keskustelusta. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on tutkimuksen mukaan syytä paitsi vähentää lihankulutusta myös siirtää painopistettä punaisen lihan kulutuksesta ilmastonkin kannalta kevyempiin vaihtoehtoihin.
The Lancet: Food, livestock production, energy, climate change, and health