Maaliskuu 2007
Ilmastonmuutoksesta tiedottaminen on tavoittanut suomalaiset
21.3.2007
Harvempi suomalainen pystyy enää sivuttamaan ilmastonmuutosta arkisessa elämässään. Taloustutkimus oy:n tutkimuksessa 86% vastanneista oli kiinnittänyt huomiota ilmastonmuutosta käsittelevään uutisointiin tai kampanjointiin. Kolmatta kertaa toteutettussa tutkimuksessa kävi ilmi että, kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ovat selvästi kasvaneet. Syitä kasvihuoneilmiön voimistumiseen osataan nimetä yhä enemmän ja tarkemmin.
Tietoisuuden kasvun myötä ilmastonmuutos puhuttelee ihmisiä entistä vakavammin. Ensimmäistä kertaa ilmastonmuutos oli noussut tutkimuksessa eniten ihmisten elämään vaikuttavaksi tekijäksi. Kuudesta annetusta vaihtoehdosta edellisillä kerroilla vuosiana 2002 ja 2004 mm. terrosimin uhka ja huumeiden käytön lisääntyminen koettiin tärkeämmiksi tekijöiksi. Tammikussa tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin 1014 ihmistä 90 paikkakunnalta ympäri Suomea. Tutkimus on osa 2002 alkanutta ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa.
Ilmatonmuutosta käsittelevään viestintään huomiota kiinnittäneistä vastanneista kolmannes kokee sen vaikuttavan omaan elämäänsä. Ympäristön muutoksista eniten koskettaa talvien leudontuminen ja lumen väheneminen. Maailmanlaajuisesti vakavimpana uhkana kuitenkin pidetään mysrkyjen, tulvien ja rankkasateiden yleistymistä. Samoista vastanneista kaksi viidestä myöntää ilmastonmuutoksen alkaneen huolestuttaa toden teolla. 15-24 vuotiaiden ikäluokassa oli huoli pienintä. Tämä ryhmä oli myös vanhempia ikäluokkia useammin poiminut kampanjoinnista ja uutisoinnista viestin, että omilla pienilläkin teoilla on merkitystä.
Viimeisimmän tutkimuksen mukaan ihmiset ovat myös aiempaa valmiimpia toimimaan itse ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sopivista keinoista sai tutkimuksessa kertoa spontaanisti ja suosituimmiksi nousivat autoilun vähentäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä energian säästö. Keinovalikoima oli aiempaa monipuolisempia ja vain 5% vastanneista ei osannut mainitaan yhtään keinoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Selvimmässä nousussa oli valmius vaatia toimenpiteitä myös päättäjiltä. Tutkimus antoikin päättäjille ainakin yhden selvän vinkin päästöjen vähentämiseksi: työssäkäyvistä vastanneista peräti 76% käyttäisi julkista liikennettä, jos heille tarjottaisiin työsuhdematkalippua. Yleisistä yhteiskunnallisista vaikutuskeinoista tiedotus ja neuvonta sekä uuden teknologian käyttöönotto miellyttivät vastaajia annetuista vaihtoehdoista eniten. Kiellot ja rangaistukset eivät houkutelleet.
Tutkimusraportti kansalaisten käsityksistä ilmastonmuutoksesta
Iso-Britannia asettuu etujoukkoihin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan
17.3.2007
Teollista vallankumousta aikoinaan johtanut Iso-Britannia mielii nyt myös vähähiilisen talouden vallankumouksen kärkeen. Iso-Britannian hallitus julkaisi 13.3.2007 esityksen laista, joka sitoisi sitä vähentämään maan hiilidioksidipäästöjä 60% vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoite on vielä kunnianhimoisempi kuin hieman aiemmin EU:n huippukokouksessa sovitut päätövähennykset. EU on asettanut tavoitteetkseen 20% vähennykset vuoteen 2020 mennessä, mutta Britannian laki edellyttäisi samassa ajassa jo 26-32% päästöleikkauksia.
Ympärsitöministeri David Milibandin esittelemä laki olisi läpimennessään historiallinen. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun valtio aikoo asettaa itselleen lailla sitovat päästövähnnystavoitteet. Lakia onkin luonnehdittu sopimukseksi tulevien sukupolvien kanssa. Ministerin mukaan näin halutaan paitsi varmistaa Iso-Britannin edelläkävijän asema, myös antaa selvä signaali kansainvälisen Kioton sopimuksen jatkoneuvotteluille.
Laissa esitettään, että hallituksen tulee jakaa päästövähennyksien kokonaistavoite viiden vuoden tavoitekausiin. Viiden vuoden hiilidioksidibudjetit tulee olla määriteltynä aina kolmeksi kaudeksi eteenpäin. Budjettien yksityiskohtaiseksi laatimiseksi ja toimista raportoimiseksi perustetaan itsenäinen yksikkö; Commitee on Climate Change. Myös uusia päästövähennyksiä koskevien säädöksien läpiviemistä halutaan helpottaa ja nopeuttaa. Lisäksi hallitus velvoitetaan raportoimaan tavoitteen edistymisestä parlamentille vuosittain. Jos hallituksen toimet jäävät riittämättömiksi, voivat esim. ympäristöjärjestöt haastaa hallituksen oikeuteen. Esitys ei vielä määrittele erillisiä toimenpiteitä päästöjen leikkaamiseksi, mutta pitäisi huolen siitä, että kulloisellakin hallituksella on riittävän vahva kannustin löytää ja ottaa käyttöön sopivat keinot.
Lakiesitys on otettu Britanniassa hyvin vastaan ja se on jo saanut tukea yli puoluerajojen. Myös ympäsritöjärjestöjen edustajat ovat kiitelleet esitystä, mutta toivovat vieläkin tiukempia tavoitteita. Lämpenemisen pysäyttämisen kahteen asteeseen on arvioitu vaativan 80% päästöleikkauksia samassa ajassa. Kritiikkiä on aiheuttanut myös kansaivälisen liikenteen kuten lentoliikenteen päästöjen jättäminen esityksen ulkopuolelle. Eri intressiryhmien toivotaankin kommentoivan esitystä ennen kuin se viedään parlamentin käsiteltäväksi ensi syksynä.
Department for Environment, Food and Rural Affairs: Draft Climate Change Bill
Lontoo aikoo leikata hiilidioksidipäästöjään rajusti
5.3.2007
Lontoon kaupunki aikoo näyttää maailman kaupungeille mallia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungin pormestari on julkaissut tavoitteellisen toimintasuunnitelman, jonka avulla Lontoon hiilidioksidipäästöjä lasketaan 60% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vastaavista tavoitteista ei olla vielä missään maailman kaupungissa kuultu. Tavoitteet ovat myös Britannina hallituksen tavoitteita kunnianhimoisempia. Pormestarin esittämä Climate Change Action Plan peräänkuuluttaa julkisen sektorin, yrityksien ja yksityisten ihmisten yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kaupunkilaisia ohjataan karsimaan turhaa sähkönkulutusta kotonaan ja esimerkiksi vaihtamaan energiansäästölamppuihin. Asunnonomistajille kaupunki tarjoaa huomattavia tukia talojen eristävyyden parantamiseen. Yrityksille taas tarjotaan merkkejä ja sertifikaatteja ympäristöystävällisen toiminnan edistämisestä ja päästöjen vähentämisestä. Myös uusiutuavan energian investointeja aiotaan tukea.
Ratkaisevassa roolissa on kaupungin energiantuotannon uusiminen. Vanhoja voimalaitoksia aiotaan korvata yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla eli CHP-laitoksilla, joiden avulla polttoaineen energia saadaan hyödynnettyä tehokkaammin. Tavoitteena on, että 2025 mennessä neljäsosa kaupungin sähkön tarpeesta tuoteaan CHP-laitoksissa.
- Lontoolaisten ei tarvitse tinkiä elintasostaan, mutta elämäntapojaan heidän on muutettava, toteaa pormestari Ken Livingstone BBC:n uutisissa. Ohjelman tueksi pormestari on jo tehnyt budjettiesityksen, jolla kohdistetaan 47 miljoonaa puntaa erilaisiin päästöjä vähentäviin toimiin.
Kaupungeissa tuotetaan jopa 75% nykyisistä hiilidioksidipäästöisä, joten kaupunkien voimakkaita aloitteita tullaan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsemaan. Lontookin tarvitsee kuitenkin koko valtion apua esimerkiksi tavoitteita tukevan lainsäädännön toteuttamiseksi.