Marraskuu 2007
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan
29.11.2007
Lentoliikennettä ollaan ensimmäistä kertaa ottamassa mukaan kansainvälisiin talkoisiin päästöjen vähentämiseksi. EU aikoo kytkeä sen alueelle saapuvan ja sieltä lähtevän lentoliikenteen päästökauppajärjestelmäänsä ja siten suitsia kasvavia päästöjä. Lentoliikenne on todennäköisesti nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästöjen lähde. Samaan aikaan kun teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään 5,2% vuoden 1990 tasosta, lentoliikenne on lähes tuplannut päästönsä.
Lentoliikennettä on usein pidetty ilmastonmuutoksen torjunnan vapaamatkustajana, sillä sen päästöjä ei ole sisällytetty kansainvälisiin päästövähennystavoitteisiin kuten muuta liikennettä. Kansainvälistä toimialan päästöjen jyvittämistä maakohtaisiin päästökiintiöihin on pidetty hankalana. Lentoliikenne on myös vapaa joistakin sellaisista veroista, jotka koskevat muuta liikennettä ja liiketoimintaa, kuten polttoaineverosta ja arvonlisäverosta.
EU:n parlamentti osoitti selvästi haluavansa laittaa pisteen tälle vapaamatkustajuudelle käsitellessään komission lainsäädäntöehdotusta lentoliikenteen päästökaupaksi. Parlamentti tiukensi komission antamaa ehdotusta monin paikoin ja rajasi esimerkiksi jaettavien päästöoikeuksein kokonaismäärää pienemmäksi. Seuraavaksi ehdotus ja parlamentin tarkastukset siirtyvä neuvoston käsittelyyn. Laki tulee voimaan parlamentin esittämässä muodossa, mikäli neuvosto hyväksyy esitetyt tarkistukset.
Päästökauppaa suunnitellaan alkavaksi vuonna 2011 ja parlamentin esityksen mukaan päästöoikeuksia jaetaisiin 90 prosentin verran vuosien 2004-2006 tasosta. Lentoliikenteen toimijat saisivat ostaa päästöoikeuksia rajoitetusti myös muiden sektoreiden päästömarkkinoilta. Lentoliikenteen päästökaupassa hyödynnettäisiin nykyisestä EU:n päästökauppajärjestelmästä saatuja oppeja, eikä kaikki päästöoikeuksia jaettaisi ilmaiseksi. Parlamentti haluaa, että ainakin viidesosa oikeuksista huutokaupataan. Huutokaupan tuotot tulee valtioiden suunntata ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävämpien liikennemuotojen tukemiseen. Tuottoja voi myös osoitttaa syrjäisimpien seutujen liikenneyhteyksien tukemiseen.
Valtiot, osavaltiot ja provinssit luovat pohjaa yhteisille hiilimarkkinoille
23.11.2007
Maailmalla toimiville ja suunnitteilla oleville alueellisille hiilimarkkinoille perustettiin lokakuun lopussa yhteinen foorumi. International Carbon Action Partnership (ICAP) yhteistyöelimen avulla päästöjään vähentävät alueet haluavat parantaa päästökauppajärjestelmiensä yhteensopivuutta ja toimivuutta. Uuden foorumin takana on ovat Euroopan komissio ja 9 Mannereuroopan maata, Norja, Uusi-Seelanti, kymmenen Yhdysvaltojen osavaltiota ja kaksi Kanadan provinssia. Uusi foorumi on ensimmäinen yritys luoda pohjaa yhteisille, globaaleille päästömarkkinoille tulevaisuudessa.
Maailmalla ollaan Euroopan Unionin päästökaupan lisäksi käynnistämässä useita alueellisia hiilimarkkinoita. Liittovaltion tason ohjauksen puutteessa ovat yksittäiset osavaltiot Yhdysvalloissa perustaneet päästökauppa-alueita. New Yorkin kuvernööri Eliot Spitzer kertoi ICAP:in julkistustilaisuudessa osavaltionsa voimalaitosten vähentävän päästöjään 16% vuoteen 2019 mennessä päästökaupan avulla.
New York kuuluu viiden itäisen osavaltion Regional Greenhouse Gas Initiative (RGGI) ryhmittymään, joka pyrkii päästövähennyksiin mm. yhteisen päästökaupan avulla. Viisi länsirannikon osavaltiota ja kaksi Kanadan provinssia toimivat puolestaan Western Climate Initiative (WCI) aloitteen puitteissa. Myös Uusi-Seelanti on käynnistämässä omaa hiilmarkkinajärjestelmäänsä. Norjan markkinat taas toimivat läheisessä yhteistyössä EU:n päästökaupan kanssa. Ensi vuonna kokoontumisen aloittavalla ICAP foorumilla kehitetään päästökauppajärjestelmien suunnittelua ja toimeenpanoa ja tuotetaan yhteistyönä tarvittavaa tutkimustietoa. Jo olemassa olevia järjestelmiä pyritään parhaiden käytäntöjen kautta yhdenmukaistamaan.
ICAP:in julistus painottaa markkinalähtöisten mekanismien merkitystä päästöjen vähentämisessa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Päästökaupan kaltaisilla mekanismeilla myös parhaiten vauhditetaan vähähiilisen talouden syntymistä. Julistuksen mukaan siirtyminen vähähiiliseen talouteen mahdollistaisi uusia innovaatioita ja työpaikkoja, taloudellista kasvua ja parantaisi energiavarmuutta. ICAP ei kuitenkaan aio kilpailla päästöjä vähentävien sopimusten tai rajoitusten kanssa, vaan korostaa täydentävänsä YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) prosesseja.
International Carbon Action Partnership
Suomen energiantuotannon ilmastopäästöjä mahdollista vähentää puoleen
10.11.2007
Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää puoleen vuoteen 2020 mennessä uuden Maakaasuyhdistyksen teetättämän selvityksen mukaan. Konsultointiyritys Pöyryn tekemessä selvityksessä päästöjä vähennetään lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa etenkin maakaasun avulla ja vähentämällä sähkön lauhdetuotantoa. Selvityksessä esitetyillä toimilla laskettaisiin Suomen kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan viidenneksellä.
Selvityksessä arvioidaan Suomessa olevan vielä runsaasti potentiaalia yhteistuotannon lisäämiseksi etenkin sähköntuotannossa. Maakaasua pidetään erityisen sopivana polttoaineena yhteistuotantolaitoksille sen korkean rakennusasteen ansiosta, mikä mahdollistaa suhteessa suuremman sähköntuotannon osuuden. Maakaasun avulla korvattaisiin erityisesti kivihiilen käyttöä. Vähäpäästöistä sähköntuotantokapasiteettia kasvattaa selvityksessä myös rakenteilla oleva 5. ydinvoimayksikkö, puupolttoaineiden käytön ja tuulivoiman lisääminen, jätteeenpoltto sekä vesivoiman koneistouusinnat. Puun energiakäytön voimakkaan lisääntymisen arvioidaan korvaavan etenkin turpeen polttoa.
Selvityksessä on laadittu kaksi kehitysskenaariota, joiden erona on maakaasun lisäämisen voimakkuus. Skenaarioissa päästään noin 30 ja 45 prosentin hiilidioksidipäästövähennyksiin energiantuotannossa suhteessa vertailuvuoden 2004 päästöihin. Energiantuonnosta syntyi 2004 hiilidioksidipäästöjä noin 40 miljoonaa tonnia. Voimakkaampikaan maakaasun käytön lisäys ei kuitenkaan nostaisi maakaasun osuutta Suomen energiantuotannossa eurooppalaista keskitasoa korkeammalle. Lisäys kuitenkin edellyttää maakaasuverkoston laajentamista ja uusien voimaloiden rakentamista.
"Päästöjen vähentämismahdollisuuksia arvioitaessa unohdetaan usein maakaasun tarjoamat mahdollisuudet" toteaa asiantuntija Juha Elo Pöyryn energiakonsultoinnista.
Pohjalla selvityksessä on Kauppa- ja teollisuusministeriön laskelmat päästöjen ja energiantuotannon kehityksestä tilanteessa, jossa kansainvälisten sopimusten velvoitteet täytetään (ns. WAM-skenaario). Lähtöoletuksissa ei ydinvoimaa eikä sähköntuontia lisätä eikä uutta vesivoimaa rakenneta merkittävissä määrin. Lisäydinvoiman todetaankin laimentavan intoa muihin investointeihin ja heikentävän siten selvityksen skenaarioiden toteutumismahdollisuutta. Ydinvoiman lisäkapasiteetti korvaisi lähinnä Suomen ulkopuolella tapahtuvaa lauhdetuotantoa, sähköntuontia ja ajoittain jopa yhteistuotantoa.
Reippaiden päästövähennysten toteutuminen vaatii kuitenkin vankkaa poliittista tukea. Tarvitaan hallinnollisia tukitoimia, tiukkaa ohjausta sekä panostusta huoltovarmuuteen.