Syyskuu 2007
Maailman johtajat vauhdittivat ilmastoneuvotteluita
25.9.2007
Ennätysmäärä valtionpäämiehiä kokoontui New Yorkiin käsittelemään toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin koolle kutsumaan korkean tason ilmastokonferenssiin osallistui noin 80 presidenttiä, pääministeriä tai muuta valtionjohtajaa. Suomea kokouksessa edusti tasavallan presidentti Tarja Halonen.
YK:n yleiskokousta edeltänyt ilmastokonferenssi alkoi pääsihteerin avauspuheenvuorolla, jossa hän korosti ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyyttä. Avausistunnossa puhuivat myös mm. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC;n puheenjohtaja Rajendra Pachauri ja Kalifornian kuvernööri Arnold Schwartzenegger.
Varsinainen konferenssi koostui neljästä rinnakkaisesta istunnosta. Niissä käsiteltiin ilmastonmuutoksen torjuntaa, sen vaikutuksiin sopeutumista, teknologiaa ja rahoitusta.
Torjuntaistunnossa maailman johtajat painottivat, että riittävä tieteellinen varmuus ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen on saavutettu ja että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää välittömiä toimia. Maat tukivat yksimielisesti Balilla joulukuussa alkavia YK-neuvotteluja.
Useiden maiden edustajat muistuttivat, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee selvästi halvemmaksi kuin sen jälkien korjaaminen. Talouden kehitys ja päästöjen rajoittaminen on mahdollista yhdistää, ja ilmastonsuojelu voi luoda merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.
Monissa puheenvuoroissa hahmoteltiin tulevan ilmastosopimuksen elementtejä. Sellaisina pidettiin mm. joustavuutta, puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa, globaalien hiilimarkkinoiden luomista, metsäkadon pysäyttämistä ja suurempaa roolia adaptaatiolle. Osa puhujista korosti oikeudenmukaisuutta ja eri politiikkatoimien koherenssia.
Muutamat maat tekivät myös konkreettisia aloitteita. Sveitsi ehdotti globaalia hiilidioksidiveroa. Indonesia kertoi trooppisten metsämaiden johtajien kokouksesta.
Ruotsi jätti YK:n pääsihteerille aloitteen kehityshankkeiden käymisestä läpi ilmastonäkökulmasta. Ecuador peräänkuulutti tukea maille, jotka päättävät jättää fossiilisten polttoaineiden varoja hyödyntämättä. EU:n komissio puolestaan esitti vastaavaa valtionpäämiestason konferenssia vuoden 2009 alkupuoliskolla.
Konferenssiin osallistui edustajia yhteensä noin 150 maasta. Mukana olivat mm. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ja Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice.
Kokouksen tavoitteena oli luoda poliittista tahtoa, jotta neuvottelut Kioton pöytäkirjan jatkosta saataisiin hyvään vauhtiin. Koskaan aiemmin yhtä moni valtionpäämies ei ole kokoontunut käsittelemään ilmastonmuutoksen torjumista.
Ennätysmäärä valtionpäämiehiä kokoontui New Yorkiin käsittelemään toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin koolle kutsumaan korkean tason ilmastokonferenssiin osallistui noin 80 presidenttiä, pääministeriä tai muuta valtionjohtajaa. Suomea kokouksessa edusti tasavallan presidentti Tarja Halonen.
YK:n yleiskokousta edeltänyt ilmastokonferenssi alkoi pääsihteerin avauspuheenvuorolla, jossa hän korosti ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyyttä. Avausistunnossa puhuivat myös mm. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC;n puheenjohtaja Rajendra Pachauri ja Kalifornian kuvernööri Arnold Schwartzenegger.
Varsinainen konferenssi koostui neljästä rinnakkaisesta istunnosta. Niissä käsiteltiin ilmastonmuutoksen torjuntaa, sen vaikutuksiin sopeutumista, teknologiaa ja rahoitusta.
Torjuntaistunnossa maailman johtajat painottivat, että riittävä tieteellinen varmuus ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen on saavutettu ja että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää välittömiä toimia. Maat tukivat yksimielisesti Balilla joulukuussa alkavia YK-neuvotteluja.
Useiden maiden edustajat muistuttivat, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee selvästi halvemmaksi kuin sen jälkien korjaaminen. Talouden kehitys ja päästöjen rajoittaminen on mahdollista yhdistää, ja ilmastonsuojelu voi luoda merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia.
Monissa puheenvuoroissa hahmoteltiin tulevan ilmastosopimuksen elementtejä. Sellaisina pidettiin mm. joustavuutta, puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa, globaalien hiilimarkkinoiden luomista, metsäkadon pysäyttämistä ja suurempaa roolia adaptaatiolle. Osa puhujista korosti oikeudenmukaisuutta ja eri politiikkatoimien koherenssia.
Muutamat maat tekivät myös konkreettisia aloitteita. Sveitsi ehdotti globaalia hiilidioksidiveroa. Indonesia kertoi trooppisten metsämaiden johtajien kokouksesta.
Ruotsi jätti YK:n pääsihteerille aloitteen kehityshankkeiden käymisestä läpi ilmastonäkökulmasta. Ecuador peräänkuulutti tukea maille, jotka päättävät jättää fossiilisten polttoaineiden varoja hyödyntämättä. EU:n komissio puolestaan esitti vastaavaa valtionpäämiestason konferenssia vuoden 2009 alkupuoliskolla.
Konferenssiin osallistui edustajia yhteensä noin 150 maasta. Mukana olivat mm. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ja Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice.
Kokouksen tavoitteena oli luoda poliittista tahtoa, jotta neuvottelut Kioton pöytäkirjan jatkosta saataisiin hyvään vauhtiin. Koskaan aiemmin yhtä moni valtionpäämies ei ole kokoontunut käsittelemään ilmastonmuutoksen torjumista.
Oras Tynkkynen
New York
Ilmastoneuvottelut etenivät Wienissä
22.9.2007Illat venyivät pitkiksi, kun sadat valtioiden, organisaatioiden ja järjestöjen edustajat keskustelivat YK:n ilmastoneuvotteluissa Wienissä elokuun lopulla. Suurimalla mielenkiinnolla seurattiin Kioton pöytäkirjan osapuolien neuvotteluja, joissa rakennettiin pohjaa tulevaisuuden päästövähennyksille. Wienissä kokoontui myös YK:n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet päättämään ns. vuoropuhelutyöpajojen sarjan.
Kioton pöytäkirjan 175 osapuolesta 158 valtion delegaatiot olivat paikalla neuvottelemassa yhteisistä tavoitteista vuodelle 2020. Valtiot olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen pahimpien seurauksien välttämiseksi täytyy päästöjä leikata 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja että päästöjen kasvukäyrä täytyy saada taittumaan seuraavan 10-15 vuoden aikana. Yhteinen päätelmä perustui IPCC:n aiemmin tänä vuonna julkaiseman raportin tietoihin.
"Wienin päätökseen sisältyvät luvut antavat nyt referenssipisteen keinojen tarkastelulle ensi vuonna ja sen jälkeen maakohtaisten lukujen tarkastelulle." selvittää Suomen valtuuskuntaa johtanut, neuvotteleva virkamies Outi Berghäll. Outi Berghäll. Maakohtaisten päästörajoitusten asettaminen uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa tulee tiedettävästi olemaan haastavaa. Maiden välisen vaihtelun haarukan oletetaan levenevän tulevaisuudessa. "Luvuista keskustelu herättää aina intohimoja - ne ovat niin konkreettisia. Useimmiten kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä ovat sanat lukujen ympärillä", jatkaa ilmastoneuvotteluista runsaasti kokemusta kerännyt Berghäll.
Wienissä pidettiin myös työpaja ilmastosopimuksen kaikkien osapuolien yhteiselle vuoropuhelulle. Työpajassa käsiteltiin mm. ensimmästä kattavaa raporttia globaaleista rahoitusvirroista ja niiden kohdentamisesta ilmastonmuutoksen kannalta. Raportin mukaan etenkin energiansäästössä voidaan saavutta merkittäviä tuloksia suhteellisen pienillä summilla. Myös kehittyvistä maista löytyy runsaasti kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä.
Wienissä käydyt neuvottelut antoivat selvän suunnan joulukuussa Balilla pidettävälle YK:n ilmastokonferenssille. Kioton jälkeisen sopimuksen työstämisen toivotaan käynnistyvän Balilla. Vaikka eteneminen on hidasta, ovat neuvottelevat valtiot kuitenkin viestineet maailmalle, että edistystä tapahtuu. "Ilmastoneuvotteluille on ominaista eteneminen melko pienten, yksittäisten askeleiden kautta - näyttäviä avauksia tapahtuu harvoin. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että pieniä askeleita otetaan jatkuvasti niin, että juna pysyy liikkeessä" summaa Outi Berghäll.
Vienna Climate Change Talks 2007
Ilmastonmuutos on yksi maailman pahimmista turvallisuusuhkista
17.9.2007
Islamistiset ääriliikkeet, ilmastonmuutos ja ydinaseiden lisääntyminen ovat maailman suurimmat turvallisuusuhat tulevina vuosina, Lontoossa toimiva tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) arvioi.
IISS varoittaa, että jos ilmaston lämpenemiseen ei puututa, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Tehokkaatkaan toimenpiteet eivät kuitenkaan enää pysty estämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia täysin: se tulee väistämättä vaikuttamaan ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen, raportissa sanotaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen korostuu koko ajan, kun resurssit vähenevät ja talous kärsii. Siirtolaisuuden ja etnisten
konfliktien ennustetaan lisääntyvän, ja köyhien ja rikkaiden välinen kuilu syvenee. Ilmastonmuutos paitsi luo uusia kriisejä, myös syventää nykyisiä.
Tiivistelmä IISS:n raportista