ilmasto.org

Tammikuu 2007


Tutkijat kyseenalaistavat metsäistutusten käytön ilmastonmuutoksen torjunnassa

23.1.2007

Ranskalaisen Université Montpellier II:n ja Yhdysvaltalaisten Carnegie Institutionin ja Lawrence Livermore National Laboratoryn tutkijaryhmä julkaisi joulukuussa 2005 tuloksiaan metsittämisen vaikutuksista ilmastoon. Tulokset esiteltiin American Geophysical Societyn vuosikokouksessa, joulukuussa 2006. Tulokset esitelleen tutkija Ken Caldeira:n mukaan metsien istuttaminen ei ole niin tehokas keino ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin on uskottu.

Tutkimuksessa selvitettiin eri alueiden metsittämisen kokonaisvaikutuksia maapallon lämpötilaan. Metsät sitovat yhteyttäessään kasvihuonekaasu hiilidioksidia, toimien ns. hiilinieluina. Hiilen sitomisen lisäksi trooppiset sademetsät päästävät ilmakehään kosteutta, lisäten siten pilvisyyttä. Auringon lämpösäteily heijastuu tehokkaasti takaisin avaruuteen pilvipeitteestä, joka siten viilentää planeettaa. Tropiikin metsien pinta-alan lisääminen viilentäisi siten maapallon lämpötilaa.

Pohjoiset havumetsätkin kyllä sitovat ilmakehän hiiltä, mutta talvisaikaan tumma metsäpeite heijastaa vain murto-osan siitä lämpösäiteilystä mitä avoin, lumipeitteinen alue. Lisäksi niiden pilvisyyttä lisäävä vaikutus on pieni verrattuna tropiikkiin.
Heijastavuuden muutos saaattaa olla niin suuri, että sen lämmittävä vaikutus kompensoi tai jopa ylittää hiilen sitomisen viilentävän vakutuksen.

Metsittäminen havumetsävyöhykkeellä ei olekaan siten tehokas keino torjua ilmastonmuutosta, vaan koko maapallon kattava metsäpeite jopa nostaisi ilmakehän lämpötilaa.


Euroopan komissio julkisiti seuraavan vuosikymmenen energiavisionsa


15.1.2007

"Eurooppa voi johtaa maailmaa uuteen teolliseen vallankumoukseen", julisti energiapolitiikasta vastaava komissaari Andris Piebalgs keskiviikkona 10.1. Euroopan komissio julkaisi Brysselisssä10.1 laajan energiapolitiikan toimenpidepaketin. Tavoitteena on taata unionin energian saanti, hillitä ilmastonmuutosta sekä lisätä energian sisämarkkinoiden toimivuutta. Toimenpidepaketin ehdotuksilla Euroopan toivotaan siirtyvän hiilidioksikipäästöiltään vähäiseen talouteen.

Komissio esiittää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jos päästöjen vähentämisestä voidaan sopia maailmanlaajuisesti, on EU valmis kiristämään tavoitettaan 30 prosenttin.

Tavoitteen saavuttamiseksi tulee EU:n nostaa uusiutuvan energian tuotannon osuutta 20 prosenttiin ja liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosentiin 2020 mennessä. Myös energian kokonaiskulutuksesta on leikattava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen on toimenpidepaketin mukaan kilpuilukyvyn säilyttämisen ja kestävien energiamarkkinoiden edellytys. Markkinoita tulee avata erottamalla energian tuotanto ja jakelu eri yhtiöille, lisäämällä jakeluverkkojen yhteenliitäntää sekä riippumatonta valvontaa. Myös voimakasta panostusta energiatutkimukseen ehdotetaan puhtaanpaan teknologiaan siirtymisen vauhdittamiseksi.

Ennen toimenpidepaketin julkaisua paljon puhuttaneeseen ydinvoimaan ei oteta vahvasti kantaa. Päätös ydinvoiman roolista jätetään jokaisen jäsenmaan harkittavaksi. Hiilen talteenottomenetelmien kehittämisen komissio näkee vällttämättömänä ja haluaa EU:n ottavan johtavan aseman teknologian eteenpäinvieimisessä. Kaikkiaan yhteisistä toiminpiteistä ja tavoitteista päättämällä tulee yhtenäistää EU:n ulkoista energiapolitiikkaa ja pyrkiä puhumaan energiakysymyksistä entistä enemmän yhdellä suulla.

Komission ehdotukset antavat EU:n energiamarkkinoiden toimijoille selvän viestin kehityksen suunnasta vuoden 2012 jälkeen, Kioton sopimuksen päättyessä. Tiukempia tavoitteita ja selkeitä toimenpiteitä myös tarvitaan kipeästi, sillä ennusteiden mukaan nykyisten energia- ja liikennepolitiikkojen noudattaminen tarkoittaisi, että vähentymisen sijaan EU:n päästöt lisääntyisivät noin 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Komission ehdotukset eivät ole kuitenkaan herättäneet suurta ihastusta varsinkaan ympäristöjärjetöjen keskuudessa. Mm. Greenpeace, Maan Ystävät ja WWF tiedottivat heti samana päivänä pitävänsä komission tavoitteita riittämättömänä. Pysäyttääkseen lämpenemisen kahteen asteeseen aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaan päästöjä tulisi vähäntää ainakin 30% vuoteen 2020 mennessä. Kritiikkiä aiheutti myös sektorikohtaisten tavoitteiden puuttuminen esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannolle.

Ympäristöjärjestöt kohdistavatkin toivonsa yksittäisiin jäsenmaihin, jotka ovat jo asettuneet tukemaan 30% päästövähennystavoitetta. Erityisest katseet kohdistuvat kauden puheenjohtajamaahan Saksaan. Komissio esittää energia- ja ilmastonmuutosehdotukset maaliskuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle ja laatii lainsäädäntöesityksen näiden keskustelujen pohjalta.


Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutos näkyi joulukuun lämpötiloissa

8.1.2007

Lämpömittarit ympäri Suomea näyttivät ennätyskorkeita lukemia joulukuussa 2006. Ilmatieteen laitoksen Salossa mittama 10,8 astetta on joulukuun päiväkohtainen uusi ennätys. Keskilämpötilat olivat 6-8 astetta vuosien 1971-2001 keskiarvoa korkeampia koko maassa. Myös sademäärät olivat vastaavaan keskiarvoon verrattuna paikoittain kaksinkertaiset.

Nykyilmastossa tällaisia jouluja koetaan Ilmatieteen laitoksen mukaan kerran 500 vuodessa. Nykyisellä kasvihuonekaasupäästöjen kehityksellä tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin.

Ilmatieteen laitos varoittaa, että koetun kaltaiset joulukuut käyvät vuosisadan loppua kohden tavallisikisi, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei rajoiteta. STT:n haastattelussa ylimetorologi Anneli Nordlund toteaa ilmastonmuutoksen osaltaan selittävän myös vuoden 2006 jouluukuun ennätyksiä.

Ilmatieteen laitokselta kuitenkin muistutetaan, että valkoiset joulut ei ole vielä menetettyjä, jos ryhdymme ripeisiin ja voimakkaisiin toimiin kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.


Pääkaupunkiseutu tavoittelee päästöjen vähentämistä kolmanneksella

5.1.2007

Merkittäviin päästövähennyksiin tähtäävä pääkaupunkiseudun ilmastostrategian luonnos on valmistunut . Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) laatimassa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisessä strategiassa tavoitteeksi asetetaan kasvihuonkaasupäästöjen alentaminen 39 prosentilla tavoitekautena 1990-2030. Tavoite on haastava, muttei kuitenkaan vallankumouksellinen; se laskisi Helsingin päästöjä lähemmäksi pohjoismaisten pääkaupunkien keskiarvoa, jotka se nyt korkeasti ylittää.

Pääkaunpunkiseudun päästöt ovat 1990-luvun laskun jälkeen kääntyneet taas nousuun, eikä suunnalle näy muutosta ilman päättäväisiä toimia. Alueen päästöt kasvavat asukaslukua nopeammin.

Noin 90% päästöistä on seurausta kotitalouksien ja palveluiden toimien energiankulutuksesta. Merkittävin yksittäinen päästöjen tuottaja on rakennusten lämmitys. Heti perässä tulevat liikenne ja kulutussähkön käyttö, jotka myös kasvavat voimakkaimmin.

Ilmastostrategiassa keskitytään energiankulutuksen vähentämiseen ja sellaisiin toimiin, jotka ovat kaupunkien päätäntävallassa. Strategiassa esitettyjä keinoja ovat mm. rakennusten energiakulutuksen vähentäminen, raideliikenteen kehittäminen, sekä kulkuyhteyksien ja kaukolämpöverkon parempi huomiointi maankäytössä. Päästövähennyksiä saataisiin myös ottamalla energiatehokkuus paremmin huomioon kaupungin omissa hankinnoissa ja toimissa.

Strategiasta tehdyssä arviossa professori Peter Lund esittää vielä pidemälle vietyjä keinoja, joissa kiinnitetään enemmän huomiota myös energiantuotannon päästöjen vähentämiseen pääkaupunkiseudulla.

Ilmastostrategian luonnoksen ja siitä tehdyn arvion pohjalta jalostavat kaupunkien päättäjät ne lopulliset keinot, joihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ryhdytään. Lopullinen strategia on tarkoitus hyväksyä kaupunkien lausuntokierroksen jälkeen keväällä 2007. Ilmastostrategiaa ja sen päästöjen vähennyskeinoja voi kommentoida YTV:n keskustelusivuilla.

YTV: Pääkaupunkiseuden ilmastostrategia 2030

Pääkaupunkiseuden ilmastostrategian arviointi