Toukokuu 2007
Kuivatut turvemaat merkittäviä päästölähteitä
24.5.2007
Maailman kuivatut turvemaat tuottavat valtavat määrät kasvihuonekaasupäästöjä, joita ei ole kansainvälisissä toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi huomioitu. Suurin osa päästöistä on lähtöisin Kaakkois-Aasian trooppisilta alueilta, etenkin Indonesian turvemailta. Uuden tutkimuksen mukaan kuivatuilla turvealoilla tapahtuvasta turpeen hajoamisesta ja tulipaloista syntyvät päästöt vastaavat 8 prosenttia globaaleista, fossiilisista polttoaineista syntyvistä päästöistä. Ilmaston lisäksi kuivauksesta kärsii myös alueiden rikas lajisto.
Turvemaita ojitetaan ja kuivatetaan lähinnä puuviljelmiä varten. Etenkin kuivatuille alueille nousee palmuöljy- ja sellupuuplantaaseja. Myös turvepohjaisten metsämaiden hakkaamisesta seuraa kuivuminen. Veden alta paljastuva turvemaa hajoaa etenkin trooppisissa olosuhteissa nopeasti. Samoin kasvaa tulipalojen riski. Vaikka turvemaiden arvioidaan kattavan vain 3 prosenttia maapallon maapinta-alasta, on niihin sitoutunut lähes kolmannes maaperän hiilestä. Indonesiassa turvemaista on jo kuivattu tai hakattu noin puolet, eikä tulevaisuus näytä lupaavammalta.
Kansainvälinen järjestö Wetlands International esitteli toukokuun alussa yhdessä Delft Hydraulics:in kanssa toteutetun tutkimuksen tuloksia Bonnissa YK:n valmistelevan ilmastokokouksen yhteydessä. Järjestön mielestä myös turvemailta syntyvät päästöt pitäisi saada YK:n ilmastosopimuksen piiriin. Tutkimuksen mukaan päästöjä voidaan vielä torjua palauttamalla alueiden vesitasapaino. Wetlands International peräänkuuluttaa myös kansainvälistä tukea metsien suojelemiseksi etenkin Indonesiassa.
Peat - CO2. Assessment of CO2 emissions from drained peatlands in SE Asia
Ilmastoystävällisellä ruoalla pian oma merkki
20.5.2007Ruotsissa valmistellaan ensimmäistä elintarvikkeen ilmastoystävillisyydestä kertovaa tuotemerkkiä. Idean takana on ruotsalainen KRAV-järjestö, jonka kehittämä ja valvoma elintarvikkeiden KRAV-merkki on jo tunnettu ekolgisempien valintojen viitoittaja. Kuluvan vuoden aikana kehitettävän uuden tuotemerkin tarkoitus on osoittaa kuluttajille vielä erityisen vähän ilmastoa kuormittavat elintarvikkeet KRAV-tuotteiden joukosta.
KRAV-merkkiin edellyttämät tuotantotavat kuuluvat myös ilmastoystävällisen ruoan tuotantoon. Energiasyöppöjen lannoitteiden käytön karsiminen vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksissa on myös havaittu luonnonmukaisesti viljellyn maaperän pystyvän sitomaan itseensä enemmän hiiltä kuin tehotuotannossa. Tuotantomenetelmiin keskittyvät tuotemerkit, kuten KRAV tai Suomen Luomu, eivät kuitenkaan huomio esimerkiksi tuotteen kuljetustapaa.
Uuden tuotemerkin kehittäminen on lähtenyt kasvaneesta kysynnästä. Yhä useammat ihmiset haluavat tietää mahdollisuuksistaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen myös ruokaostoksien tehdessä. Kehitteillä olevan merkin kriteerit ovat kuitenkin vielä työn alla. Huomiota tullaan kiinnittämään paitsi tuotantoon, myös siinä käytettäviin energianlähteisiin, kuljetukseen, kuljetusetäisyyteen ja pakkaukseen. Merkattujen tuotteiden ilmestymistä kaupan hyllyille odotellessa kuluttajat voivat valita lähellä tuotettua ja sesongin mukaista ruokaa, sekä suosia edelleen luonnonmukaisesti tuotettua, kasvispainotteista ruokaa.
Taustatietoa: Mat&Klimat - bakgrund inför KRAVs klimatseminarium 26 april 2007
IPCC hoputtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa
9.5.2007Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin viimeinenkin osaraportti on julkaistu. Paneeliin raporttiin kokoamat ilmastonmuutoksen hillintää koskevat faktat saivat asiantuntijoiden, tutkijoiden ja valtionpäämiehien hyväksynnän Bangokissa 4. toukokuuta. Niin kuin aiemmin julkaistujen kahden osaraportin kohdalla, oli IPCC:llä nyt myös ilmastonmuutoksen hillinästä ja sopeutumisesta käytettävissä aiempaa laajempaa ja varmempaa tietoa.
Raportissa todetaan yksimielisesti, että päästökehitykselle täytyy saada suunnanmuutos ja pian. Lämpenemisen rajoittamiseksi kahteen asteeseen täytyy päästöjen määrä saada laskuun 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästöjen tulisi olla enää 50-15% vuosituhannen alkuun verrattuna. Tehtävä on IPCC mukaan niin teknisesti kuin taloudellisesti mahdollinen. Tarvittava teknologia on olemassa tai tulossa kaupalliseksi. Hillitsemisen kustannukset rajoittavat maailman BKT:n kasvua vain joitakin prosentin kymmenesosia vuodessa. Merkittävimpänä päästöjen kehitystä ohjaavana tekijänä pidetään raportissa päästötonnin hintaa.
Tehtävä on kuitenkin myös haasteellinen. Vuosina 1970- 2004 maailman hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet peräti 80 prosenttia. Päästöt kasvavat tällä hetkellä nopeimmin kehitysmaissa, joilla ei vielä ole sitovia päästötavoitteita. Raportti kuitenkin arvio, että vielä vuonna 2030 näiden maiden asukaskohtaiset päästöt ovat huomattavasti teollisuusmaiden vastaavia pienemmät.
IPCC:n arviointiraportin kolmesta eri osasta vastaa jokaisesta erillinen työryhmä. Raporteista löytyy kuitenkin selkeä yhteinen viesti. Kaikissa on korostettu maapalolla tapahtuvien muutosten voimakuutta ja tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin laaja-alaisia ja useiden keinojen yhdistäminen on välttämätöntä sen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos on vahvasti sidoksissa moneen muuhun globaaliin ongelmaan, joten sen hillitsemisessä ei voi tuijottaa pelkästään hiilidioksidin määrään. Esimerkiksi uusiutuvien energioiden lisäämisen kohdalla positiiviset vaikutukset kertautuvat paremman energiaturvallisuuden, työllisyyden ja ihmisten terveyden kautta. Ydinvoiman käytön kohdalla taas on arvioitava ydinaseisiin, ydinjätteeseen ja turvallisuuteen liittyvät riskit.