Helmikuu 2008
Ilmastonmuutos supistaa Euroopan lintulajistoa
25.1.2008
Voimakas ilmastonmuutos tulee supistamaan Euroopan pesimälinnuston levinneisyysalueita jopa viidenneksen. Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen kolmella asteella siirtää lintujen nykyisiä levinneisyysalueita vastaavat ilmasto-olot keskimäärin 550 kilometriä kohti koillista vuosisadan loppuun mennessä. Uudet alueet olisivat arvioilta päällekäisiä nykyisten levinneisyysalueiden kanssa vain 40 prosentin osalta. Kolme astetta onkin enemmän kuin siedettävän ilmastonmuutoksen rajaksi asetettu kahden asteen tavoite, joka toimii Euroopan unionin ilmastopolitiikan ohjenuorana.
Mikäli Euroopassa pesivien lintujen elinalueet tulevat seuraamaan ilmastossa tapahtuvia muutoksia, monet lajit katoavat Euroopan alueelta, erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Lajirunsauden uusi painopiste siirtyisi Etelä-Suomen ja Baltian maiden alueelle. Suomessa tämä merkitsisi uusia pesimälajeja, mutta myös noin 20 nykyisen lajin häviämistä. Vaarassa ovat esimerkiksi tilhi ja tunturipöllö. Monet koko maassa esiintyvät lajit, kuten teeri ja metso, saattavat siirtyä pohjoisen erikoisuuksiksi.
Climatic Atlas of European Breeding Birds-tutkimuksessa tehty analyysi antaa suuntaviivoja odotettavissa olevista muutoksista. Analyysi osoittaa todennäköisimmät uudet levinneisyysalueet, mikäli linnut eivät pysty sopeutumaan pesimäalueensa ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Eteläisen Suomen pesijöissä ja talvehtijoissa on jo havaittu analyysia tukevia muutoksia. Etenkin vesilintuja nähdään talvehtimassa Suomessa yhä kirjavampi joukko.
Levinneisyysalueiden muutoksia tarkasteltaessa on Euroopan ilmaston muuttumisen lisäksi huomioitava myös talvehtimisaluilla tapahtuvat muutokset, maankäytön muutokset, tärkeiden levähdysalueiden säilyminen ja monta muuta seikkaa. Esimerkiksi talvehtimisaluiden aavioikuituminen Afrikassa voi vaikuttaa Euroopan pesimälajistoon merkittävästi. Toiset lintulajit voivat myös onnistua sopeutumaan pesimäalueensa uusiin ilmasto-oloihin. Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin hyvän näkemyksen kokonaisuudesta ja siitä mitä on odotettavissa.
Ilmastotieteen uranuurtaja Bert Bolin kuollut
20.2.2008Ruotsalainen professori Bert Bolin tunnettiin ilmastonmuutostutkimuksen pioneerina, kivenkovana tiedemiehenä sekä peräänantamattomana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Bolin muistetaan jo vuodelta 1959, jolloin hän esitteli Yhdysvaltojen National Academy of Sciencelle viidenneksenkin kasvun ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa aiheuttavan vakavia seurauksia maapallon ilmastolle. Bolin kuoli syöpään 82-vuotiaana, joulukuun 30. päivä viime vuoden lopulla.
Noin 170 tieteellistä julkaisua kirjoittanut Bert Bolin toimi meterologian professorina Tukholman yliopistossa 1961-1990. Hänet muistetaan erityisesti hiilenkiertoa niin ilmakehässä kuin ekosysteemeissä käsittelevistä tutkimuksistaan, jotka ovat luoneet pohjaa tämän päivän ymmärrykselle ilmastonmuutoksesta.
Bolinin laaja-alainen tutkimus ja ymmärrys, henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi, tekivät hänestä useiden tieteellisten ohjelmien rakentajan ja johtajan. Bolin oli mukana rakentamassa hallitustenvälistä ilmastopaneelia (IPCC) ja loi sen toiminnan perustan paneelin ensimmäisenä puheenjohtajana. Bolinin johdolla vuosina 1988-1998 IPCC julkaisi ensimmäiset kaksi raporttiaan ja rakensi tieteellisenpohjan YK:n ilmastosopimukselle sekä Kioton pöytäkirjalle.
Bolin ei epäröinyt tuoda tieteellistä näkemystä myös politiikkaan. Hän toimi mm. Ruotsin valtionpäämiehien tieteellisenä neuvonantajana useita vuosia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti Itämeren alueella
14.2.2008Ilmaston lämpeneminen tuntuu Itämeren ja sitä ympäröivien valtioiden alueella keskimääräistä voimakkaammin. Samaan aikaan kun maailman keskilämpötila on noussut 0,75˚C Itämeren alueella lämpenmistä on tapahtunut kokonaisen asteen verran. Uudessa BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin (BACC) -raportissa arvioidaan lämpötilan nousevan Itämeren pohjoispuolella, minne Suomikin sijoittuu,nousevan peräti 4-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Ilman myötä lämpenee myös itse meri. Raportissa arvioidulla 2-4˚C pintavesien lämpenemisellä olisi syvällisiä vaikutuksia Itämeren ja sitä ympäröivien alueiden ekosysteemeihin. Sateisuus voi talvisin lisääntyä aleellisesti jopa 75%, kesällä sateisuuden vastaavasti vähentyessä. Kaikkiaan lisääntyvä sateisuus ja suuremmat valumavesien määrät vähentävät Itämeren suolaisuutta ja edesauttavat rehevöitymistä. Ilmastonmuutoksen voidaan siis odottaa pahentavan Itämeren olemassa olevia ongelmia entisestään.
Radikaaleimmat muutokset tullaan näkemään Itämeren jääoloissa. Vuonna 2100 suuria alueita Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta, mm. Turun ja Ahvenanmaan saariston uloimmat osat, pysyy todennäköisesti jäättömänä ympäri vuoden. Jäätalven pituus tulee kaikkialla lyhenemään noin 1-3 kuukautta.
BACC-raportti on ensimmäinen yritys kattavasti arvioida ja mallintaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren aluella. GKSS-tutkimuskeskuksen koordinoima ja 13 maata osallistanut raportti seuraa hallitustenvälisen ilmastopaneelin illmastoraporttien jalanjälkiä ja pyrkii tarjoamaan koostettua tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM onkin jo huomioinut raportin omassa päätöksenteossaan.
BACC (BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin)
Helcomin BACC-raporttiin perustuva julkaisu:
Climate Change in the Baltic Sea Area HELCOM Thematic Assessment in 2007