Huhtikuu 2008
Komissio toteaa ilmastonmuutoksen uhkaavan kansainvälistä turvallisuutta
28.4.2008
Viljelykelvottomiksi kuivuvat maa-alueet, pula juomavedestä, pienenevät sadot ja kasvava ympäristöpakolaisten määrä ovat tuoneet ilmastonmuutoksen myös keskusteluihin kansainvälisestä turvallisuudesta. Euroopan komissiossa valmisteltu raportti ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta toteaa ilmastonmuutoksen vaikutuksien olevan jo läsnä suurimassa osassa tämän päivän konflikteja. Ilmastonmuutos voimistaa jo olemassa olevia jännitteitä ja syventää ongelmia. Raporttia käsiteltiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa.
Ilmastonmuutoksen seuraukset kiristävät kamppailua luonnonvaroista sekä energianlähteistä. Esimerkiksi suuria fossiilisen energian varantoja omistavia Lähi-idän maita vaivaa ilmastonmuutoksen lisäämä kuivuus. Alueella, jossa kaksi kolmasosaa väestöstä on riippuvaisia oman valtion ulkopuolelta tulevasta juomavedestä, pula vedestä on ilmeinen konfliktin siemen ja siten myös muun maailman energiansaantia epävakauttava tekijä.
Merenpinnan nousun alle jäävät alueet ja toisaalta sulavan jään alta paljastuvat alueet synnyttävät uudenlaisia kysymyksiä maanomistuksesta. Jäätiköiden sulaessa odotetaan napa-alueilla avautuvan pääsy uusiin fossiilisiin energiavaroihin, minkä seurauksena alueelle voidaan pian olla kiinnostuneita perustamaan muutakin kuin tutkimusasemia.
Kaikkiaan muutokset luovat epävakautta alueilla, joilla usein jo ennestään on heikko hallinto. Globaali ongelma luo paineita myös globaalille yhteisölle. Ilmastonmuutos on nykyään kansainvälisten neuvottelujen ykkösteema, jolla on myös potentiaalia aiheuttaa kansainvälisiä konflikteja esimerkiksi yhteisten sopimusten epäonnistuessa.
EU maiden kohdalla haasteet turvallisuudelle tulevat todennäköisesti tuntumaan etenkin kasvavina ympäristöpakolaisten virtoina, epävakauksina energiansaannissa ja tärkeillä kauppa-alueilla, taloudellisina paineina tukea konfliktialueita sekä jännitteinä kansainvälisissä suhteissa. Muuttuvat ilmasto-olot saattavat raportin mukaan luoda myös EU:n sisäisiä konflikteja.
Näin suurten pulmien edessä Euroopan komissiollakaan ei ole antaa ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunta on edelleen avainasemassa kansainvälistä turvallisuuttakin ajatellen, mutta uhkiin on myös syytä valmistautua. Komissio suosittelee raportissaan mm. mahdollisten riskien tehokkaampaa monitorointia, kriisinhallinan kehittämistä niin siviilien kuin sotilaallisten ryhmien parissa, turvallisuusuhkien esiin tuomista kansainvälisellä areenalla kuten G8-kokouksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemista kolmannen maailman maissa.
Kunnat ovat Ruotsissa valtiotakin aktiivisempia ilmastonmuutoksen torjunnassa
20.4.2008Monet kunnat Ruotsissa ovat ottaneet valtiotakin aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ruotsalaisen Naturskyddsföreningen-järjestön kyselyn mukaan kunnat tavoittelevat keskimäärin 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ruotsia valitona velvoittavan Kioton pöytäkirjan mukaan päästöjä tulee vähentää vain 4 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.
Naturskyddsförening:en mukaan Ruotsin osuus ilmastonmuutoksen torjunassa edellyttää kasvihuonekaasujen vähentämistä 40 prosentilla vuoeen 2020 mennessä. Järjestön linjan mukainen, itse asetettu päästövähennystavoite on noin kolmanneksella kunnista. Kunnista 57 prosentilla on useampia sektoreita koskeva tavoite päästöjen vähentämiseksi ja kunnista 27 prosentilla on tavoite valmistelussa.
Kyselyssä selvitettiin kuntien päästövähennystavoitteet ja suunnitelmat, kuntien käyttämät tai suunnittelemat toimet ilmastovaikutuksien pienentämiseksi liikenteessä, energiantuotanossa, yhdyskuntasuunnittelussa ja kunnan hankinnoissa, toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä millaista ilmastonmuutokseen liittyvää tiedottamista kunnat harjoittavat. Kyselyn perusteella lasketulla indeksillä tehdyssä vertailussa parhaiten pärjäsivät suuret kaupunkikunnat, joilla suunnittelu on kokonaisvaltaista ja, joilla todennäköisesti on eniten resursseja toimien toteuttamiseksi.
Kuntien päästövähennyssuunnitelmat koskivat useimmiten energiankäyttöä ja liikennettä. Puolet kunnista kertoi panostavansa kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kuntien omien ajoneuvojen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään huomiota, mutta kunnan työntekijöiden työmatkat tai joukkoliikeenteen ajoneuvot jäävät vähemmälle huomiolle. Monet kunnat suosivat autojen yhteiskäyttöä omien autojen sijaan.
Energiankäyttöön on puututtu erityisesti kunnan omissa rakennuksissa. Peräti 80 prosentilla kunnista kunnan rakennukset lämpiävät pääsäntöisesti uusiutuvalla energialla, 65 prosentilla myös kuntien asuintalot.
Vain puolella kunnista oli laajempi ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevä suunnitelma, johon kuului myös yhdyskuntasuunnittelu, kunnan palvelut ja hankinnat, opetus ym. Kunnista 80 prosenttia oli kuitenkin tiedottanut ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuuksista kuntalaisilleen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksien arvioiminen ja niihin sopeutuminen on kuntatasolla vielä uutta; vain 7 prosenttia oli selvittänyt mahdollisia sopeutumistoimia. Kaikkiaan Naturskyddsföreningen:in mukaan kuntien aktiivisuus on kuitenkin noussut selvästi edelliseen vuonna 2005 tehtyyn kyselyyn verrattuna.
Kilmatindex för kommuner 2007
Jo neljä valtiota on sitoutunut ilmastopäästöjensä nollaamiseen
9.4.2008Hiilineutraali tulevaisuus ei ole enää vain villi tulevaisuuden visio vaan yhä useammin tämän päivän reaalipoliittinen tavoite. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) kokouksessa maaliskuussa avattiin uusi Climate Neutral Network - verkosto, johon ensimmäisenä liittyneet Costa Rica, Norja, Uusi-Seelanti ja Islanti julistivat kokouksen yhteydessä tavoitteensa tulla ilmastovaikutuksiltaan neutraaleiksi valtioiksi.
Verkosto perustettiin tukemaan valtioita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka lähtevät tavoittelemaan ilmastovaikutuksiensa nollaamista. Verkkopohjaisen verkoston toivotaan rohkaisevan kunnianhimosiin tavoitteisiin, helpottovan tietotaidon jakamista sekä julkaisemista. Tavoitteena ei ole ainoastaan hiilidioksidipäästöjen, vaan myös muiden kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksien nollaaminen
Verkostoon liittyneet valtiot edustavat varsin erilaisia yhteiskuntia. Jo aiemmin tavoitteensa julistaneen Norjan sähköntuotanto on jo lähes hiilidioksidipäästötöntä, mutta maan erityisenä haastena on öljyn ja kaasun tuotannon päästöt. Myöskään Islannille, jonka energiantuotanto perustuu vesivoimaan ja geotermiseen lämpöön, ei keskitetty energiantuotanto ole suurin haaste. Maan nopeimmin kasvavat päästölähteet ovat liikenne ja kalastus. Uudessa-Seelanissa taas jopa puolet ilmastopäästöistä ovat peräisin maataloudesta.
Huomattavaa on kehitysmaihin luettavan Costa-Rican lähteminen mukaan aloitteseen. Kehitysmaana Costa-Ricalla ei ole päästövähennysvelvoitteita nykyisissä kansainvälisissä ilmastosopimuksissa. Niin kuin monille muillekin kehitysmaille, hiilinieluna toimivat metsät ja niiden istuttaminen ovat maalle tärkein keino vähentää päästöjä. Nielujen hyödyntäminen ja Kioton sopimukseen kuuluvat joustomekanismit kuuluvat myös teollisuusmaiden keinovalikoimaan vähentää päästöjä.
Valtioiden lisäksi verkostoon liittyi avajaiskokouksessa viisi kansainvälistä yhtiötä sekä neljä kaupunkia. Kaupunkeihin lukeutuu esimerkiksi Etelä-Ruotsissa sijaitseva Växjön kaupunki, joka aloitti ilmastotalkoot jo vuosikymmen sitten. Kaupunki on onnistunut vähentämään päästöjään lähes kolmanneksen vuodesta 1993. Climate Neutral Network:in ensimmäisten jäsenien esimerkin odotetaan keräävän verkostolle lisää jäseniä, jotka haluavat kuulua ilmastonmuutoksen torjunnan kärkijoukkoon.
Climate Neutral Network