Maaliskuu 2008
Tuulivoima on Euroopan voimakkaimmin kasvava energiantuotantomuoto
19.3.2008
Tuulivoimakapasiteetti jatkoi voimakasta kasvuaan vuonna 2007. European Wind Energy Association, EWEA:n mukaan uusia tuulivoimaloita rakennettiin Euroopassa viime vuonna enemmän kuin mitään muita voimaloita. Tuulivoimalakapasiteetti on nyt 56,535 megawattia, jolla pystytään keskimääräisissä tuuliolosuhteissa tuottamaan 3,7% Euroopan energian tarpeesta.
Vuosituhannen alusta laskien, jolloin vajaa prosentti Euroopan sähköntarpeesta katettiin tuulivoimalla, on tuulivoimaa rakennettu EU:ssa 47000 megawattia. Samaan aikaan esimerkiksi ydinvoiman lisäys on yltänyt vain 1200 megawattiin.
Tuulivoiman markkinat kasvoivat EU:n alueella viime vuonna 12%. Maailman markkinoiden kasvu oli peräti 30%. Kehityksen eturintamassa olevilla Eurooppalaisilla tuulivoima-alan yrityksillä on johtoasema nopeasti kasvavilla markkinoilla.
Viime vuoden tilastoja hallitsee Espanja, joka viime vuoden aikana rikkoi aiemmat tuulivoiman asennusennätykset. Nyt jo 10% sen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Euroopan ykköspaikkaa pitää edelleen Tanska, jonka tuulivoimalat tuottavat maan kuluttamasta sähköstä reilut 21 prosenttia. Runsaasti tuulivoimaa viime vuonna asennettiin myös Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
Uudemmista jäsenmaista erityisesti Puola, Tšekin tasavalta ja Bulgaria panostivat tuulivoimaan viime vuonna. Kaikissa näissä maissa asennettiin tuulivoimaa viime vuonna enemmän kuin esimerkiksi Suomessa; Puolassa peräti kuusinkertainen määrä Suomeen verrattuna.
Ruotsi lähtee tavoittelemaan päästöjen nollaamista
10.3.2008
Parlamentaarinen ilmastokomitea Ruotsissa esittää, että maan tulisi tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 75-90 prosentilla vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoite johtaisi edelleen lähes nolla päästöihin vuosisadan loppuun mennessä. Yli puoluerajojen muodostettu komitea antoi helmikuussa hallitukselle yli 500 sivuisen mietinnön Ruotsin ilmastopolitiikan suunnasta, tavoitteista ja keinoista. Raportti toimii pohjana hallituksen uudelle, syksyllä valmistuvalle ilmastostrategialle.
Komitean raportti ei vikise yhden maan voimattomuudesta vaan sen mukaan Ruotsilla on kaikki edellytykset olla ilmastonmuutoksen torjunnan kärjessä ja toimia suunnannäyttäjänä kansainvälisessa ilmastopolitiikassa. Ruotsi ylsikin ykkösijalle ilmastonmuutoksen torjunnassa valtioiden välisessä Germanwatch instituutin vertailussa. Ruotsi haluaa varmistaa, että EU nostaa nykyisen 20 prosentin tavoitteensa 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tulee komitean mielestä saavutta pääasiassa kotimaisilla päästövähennyksillä, ilman hiilinieluista saatavia hyvityksiä.
Komitea listaa myös joukon toimenpiteitä joilla vuoden 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa ja listaa lisää selvitystyötä kaipaavia toimenpiteitä. Komitea suosittelee liikennesekrtorille mm. polttoaineverotuksen nostamista, rautatieverkoston laajentamista ja lentokenttätukien myöntämistä vain alueille, joille muuten on heikot liikenneyhteydet. Energiatehokkuuden parantamiseksi ehdotetaan energiantuottajille saman tyylistä energiatehokkuuden sertifikkaattijärjestelmään, jolla on edistetty uusitutuvan energian tuotantoa Ruotsissa. Uusien aluesuunnitelmien tulee jatkossa osoittaa, miten ne osaltaa edistävät päästöjen vähentämistä.
Komitea kehottaa Ruotsia toimimaan EU:ssa päästökaupan laajentamiseksi liikennesektorille ja korostaa nimenomaan EU-maissa tehtäviä päästövähennyksiä ns. Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käytön sijaan. EU:n rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa pidetään ratkaisevana ja komitean mukaan Ruotsin tulee hyödyntää vaikutumahdollisuuksiaan etenkin EU:n puheenjohtajakaudellaan vuoden 2009 lopulla, jolloin todennäköisesti viimeistellään vuoden 2012 jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta.
Svensk klimatpolitik: Betänkande av Klimatberedningen