Syyskuu 2008
Vanhat metsät sittenkin hiilinieluja
30.9.2008
Tuoreen tutkimuksen mukaan luonnontilaiset aarniometsät ovat arvokkaita hiilinieluja. Tähän asti niitä on pidetty hiilineutraaleina eli on arveltu niihin sitoutuvan yhtä paljon hiiltä kuin niistä vapautuu ilmakehään.
Nature-tiedelehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa koottiin tiedot yli 500 metsäalasta, joissa hiilen sitoutumista oli tutkittu. Metsien iät vaihtelivat 15 - 800 vuoteen. Tutkitut metsät sijaitsivat pohjoisella pallonpuoliskolla, 70 prosenttia lauhkealla vyöhykkeellä ja 30 prosenttia pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Trooppisia metsiä ei otettu tutkimukseen mukaan, sillä niistä ei löytynyt kyllin kattavia tietoja.
Maailman metsistä 30 prosenttia on luonnontilaisia. Puolet luonnontilaisista metsistä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla. Osa näistä on aarniometsiä. Tutkimuksen mukaan nämä metsät sitovat arviolta 1 300 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Niitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon malleissa, joissa lasketaan, paljonko hiilidioksidia kasvillisuuteen sitoutuu. Niinpä niitä ei myöskään ole erityisesti suojeltu, eikä otettu huomioon kansainvälisissä sopimuksissa.
Vanhat puut pystyvät sitomaan hiiltä vuosisatojen ajan. Vanhoissakaan metsissä ei kuitenkaan ole vain vanhoja puita. Puita kaatuu salamaniskusta, kasvitautien ja sienten heikentäminä, myrskyissä ja muista syistä. Metsän alemmissa kerroksissa odottava uusi kasvusto pystyy korvaamaan kaatuneen puun suhteellisen nopeasti ja sitomaan enemmän hiiltä, kuin lahoava puu päästää.
Tutkimuksen mukaan nuoret metsät eivät sen sijaan ehkä olekaan niin tehokkaita hiilinieluja, kuin on ajateltu. Maan käsittely tai muokkautuminen uuden metsän syntyessä vapauttaa aina maaperään sitoutunutta hiiltä. Nuorten metsien hiilitase on yleensä negatiivinen ensimmäisten 5-20 vuoden ajan eli niistä vapautuu enemmän hiiltä kuin ne sitovat.
Tutkimuksessa huomautetaan, että hiilitaseen kannalta parasta, mitä vanhoille metsille voi tehdä, on jättää ne rauhaan. Niihin on sitoutunut hiiltä vuosisatojen ajan ja sitoutuu yhä. Jos aarniometsää muokataan tai metsä hakataan, puuhun ja maaperään sitoutunut hiili vapautuu.
Brittiläinen Kolumbia asettanut hiiliveron
23.9.2008Kanadan provinssi Brittiläinen Kolumbia on Pohjois-Amerikan pioneerina asettanut kattavan hiiliveron fossiilisille polttoaineille. Käytännössä kaikkia fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, bensiiniä, dieseliä, maakasua ja hiiltä koskeva vero näkyy suoraan kuluttajahinnoissa. Veroa on kerätty viime heinäkuusta alkaen. Sen toivotaan ohjaavan niin kuluttajia kuin yrityksiä kohti vähähiilisempiä tavoitteita.
"Hiilen hinnoittelu viestii selvästi siitä, että hiilidioksidipäästöillä on kustannuksia ympäristölle" kertoo provinssin valtionvarainministeri Carole Taylor.
Veroa keretään aluksi 10 Kanadan dollaria eli vajaa 6 € hiilidioksidipäästötonnia kohden. Hinta kuitenkin nousee asteittain ja vuonna 2012 on veron tarkoitus olla jo kolminkertainen. Veroa arvellaan kertyvän ensimmäisen kolmen vuoden aikana 1.85 miljardia Kanadan dollaria.
Hiilivero aiotaan kuitenkin toteuttaa lisäämättä veronmaksajien kokonaisverotaakkaa. Esitykseen hiiliverosta kuului myös esityksiä verohelpotuksista etenkin pienituloisille ja pienyrityksille. Kaikkein pienituloisimmille myönnetään pieniä vuotuisia tukia. Veron mahdollisimman sujuvan voimaanastumisen siivittämiseksi provinssi on jopa jakanut joikaselle asukkaalle 100 dollarin suuruisen kertaluontoisen hyvityksen.
Verotuksen ulkopuolelle on jätetty lento- ja laivaliikenteen polttoaineet sekä tuotteisiin kuten lannotteisiin ja muoviin käytettävä öljy.
Brittiläisen Kolumbian hiilivero on osa laajempaa provinssin ilmasto-ohjelmaa, jonka avulla se tavoittelee 33 % päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä sekä siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Provinssi kuuluu myös läntisen Pohjois-Amerikan päästökauppa-aloitteeseen, jonka tavoiteena on aloitta osavaltioiden ja provinssien yhteinen päästökauppa vuonna 2012.
Iso-Britannian vähentämiä päästöjä siirtyy muihin maihin
16.9.2008Samaan aikaan kun Iso-Britannian virallisesti raportoidut hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 5 % sitten vuoden 1992, näyttävät maan kokonaiskulutuksesta aiheutuvat päästöt kuitenkin lisääntyneen 18 prosentilla. Näin on arvioinut Iso-Britannian ympäristö- ja maatalousministeriö DEFRA:n raportissaan. Teollistuneiden maiden pyrkiessä kohti Kioton pöytäkirjan tavoitteita päästöjä saatetaan kuin huomaamatta ulkoistaa muihin maihin.
Iso-Britannian hallinto ensimmäisten joukossa otannut ns. hiilivuodon mahdollisuuden vakavasti tutkintaan. YK:n ilmastosopimuksen edellyttämä kasvihuonekaasujen kansallinen inventaario huomio vain kunkin maan alueella tuotetut päästöt, kansainvälinen lento- ja laivaliikennekin on jätetty tarkoituksella laskelmien ulkopuolelle. DEFRA:n raportti arvioi, että kaikkie Iso-Britanniassa käytettävien tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2004 peräti 37 % korkeammat kuin kansallisen inventaarion mukaiset lukemat. Jo rajat ylittävän lento- ja laivaliikenteen mukaan laskeminen nostaa päästötasoa 21 prosentilla.
Pelkästään maassa kulutettavien tuotteiden päästölukemat eivät kuitenkaan huomio, että osa maassa valmistetuista tuotteista menee ulkomaanvientiin. Taso jää kuitenkin Iso-Britannian kannalta negatiiviseksi. Maan oman ulkomaanviennin päästöjen arvioidaan olevan 242 milj. tonnia hiilidioksidia kun kaikkiaan ulkomailta tuotuihin tuotteisiin ja palveluihin arvioidaan piiloutuvan 374 milj. tonnia. Kuilu viennin ja tuonnin päästöjen välillä on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1992.
Iso-Britannian omassa ulkomaanviennissä ovat palvelut yhä merkittävämmässä osassa. Ulkomaantuonti taas tulee yhä useammin OECD-maiden ulkopuolelta. Tutkijat arvioivatkin, että etenkin korkeamman päästötaseen tuotteita on alettu tuomaan näistä maista yhä enemmän.
Maan kulutukseen piiloutuvien päästöjen arvioiminen on mutkikas tehtävä ja päästötonnilukemiin on DEFRA:n tutkimuksenkin mukaan syytä suhtautua varauksellisesti. Arvioiden osoittamat erot raportoitujen ja kulutuksesta syntyvien päästöjen välillä ovat kuitenkin niin räikeita, että niiden osoittama suunta on selvä.
DEFRA: Embedded Carbon Emissions Indicator
YK:n raportti kertoo ilmastonmuutoksesta nuorten silmin
3.9.2008YK:n kehitysohjelman uusi nuorten raportti muistuttaa, ettei ilmastonmuutos tai sen torjunminen ole vain aikuisten juttu. Two Degrees of Separation Between Hope and Despair -raportin kirjoittaneet nuoret eivät vetoa vain tulevien sukupolvien oikeuksiin. Raportista välittyy tietoisuus siitä, että tämän päivän nuoret voivat olla se sukupolvi, jonka käsiin ilmastokatastrooffi leviää.
Raportti on sisarjulkaisu YK:n kehitysohjelman, UNDP:n Human Development-raportille, jonka teemana tänä vuonna oli ilmastonmuutos. Lukuunottamatta vinkkejä liittyä ilmastonmuutosta torjuviin Facebook-ryhmiin nuorten raportin pääviesti ja faktat ovat samat kuin isosiskollaan. Viesti on höystetty nuorten omakohtaisilla kokemuksilla, runoilla ja kuvituksella ja muokattu kevyemmin luettavaksi. Raportin kirjoitti yli 20 maata edustaneet 16-25 vuotiaat nuoret.
Myös nuorten raportti korostaa ilmastonmuutoksen seurauksien merkitystä köyhien kehitysmaiden asukkaille. Maita edustaneet valveutuneet nuoret näkevät, etteivät heidän omat yhteisönsä tiedä ilmastonmuutoksesta eivätkä ymmärrä syitä voimistuneiden tulvien tai kuivuuden taustalla.
Raportti kuitenki valaa uskoa nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin. Raportissa mm. ranskalainen Virginie kertoo kampanjoinnistaan lentoliikennettä vastaan ja kenialainen Raphael energiapihien hellojen kehittämisestä yhteisössään. Raportin toivotaan valavan uskoa myös kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteluihin, jotka jatkuivat elokuussa Accrassa, Ghanassa.
Two Degrees of Separation Between Hope and Despair