Tammikuu 2008
Komission ilmastopaketti tehostaa päästökauppaa ja lisää uusiutuvaa energiaa
28.1.2008
Euroopan komissio julkaisi 23.1 esityksensä EU:n ilmastopolitiikan toteuttamisesta seuraavan 12 vuoden aikana. Komission ilmasto- ja energiapaketti konkretisoi Eurooppa-neuvoston viime maaliskuussa päättämien päästövähennyksien toimeenpanon ja vastuunjaon. Neuvoston asettamat tavoitteet vuodelle 2020 on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostaa uusiutuven energian osuus energian tuotannossa 20 prosenttiin, tehostaa energian käyttöä 20 prosenttia sekä kattaa 10 prosenttia liikenteen kulutuksesta biopolttoaineella.
Energiapaketti esittelee jäsenmaiden välisen vastuunjaon päästöjen vähentämisessä sekä uusiutuvan energian lisäyksessä, päästökaupan kehittämistoimenpiteitä ja päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien määrät sekä tavoitteen ja kriteerit liikenteen biopolttoaineiden lisäämiseksi. Valmisteilla on myös hiilen sidontaa ja talteenottoa koskeva direktiivi. Tavoitteet ova laillisesti sitovia ja velvoittavat jäsenmaat omien kansallisten toimintasuunnitelmien tekoon.
Merkittävä työkalu EU:n tavoitteen saavuttamiseen on päästökauppa, jonka kehittämiseksi komissio teki monia tervetulleita avauksia. Päästökaupan piiriin kuuluvat teollisuus- ja voimalalaitokset kattavat 40% EU-alueen päästöistä. Vuodesta 2013 eteenpäin päätökauppa aiotaan laajentaa koskemaan myös muita kaasuja kuin hiilidioksidia, sekä uusia sektoreita kuten lentoliikennettä. Estääkseen ensimmäisellä päästökauppakaudella tapahtunutta liaan avokätistä päästöoikeuksien jakamista, komissio aikaa vastaisuudessa pitää oikeuksien jaon omissa käsissään. Komissio suorittaa jaon vuosittain alenevien päästökattojen mukaan. Suurin osa päästöoikeuksista tullaan huutokauppamaan ja varat ohjaamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten liikennettä, maataloutta ja rakennuksia, koskevat päästövähennykset jyvitettiin maittain mm. varallisuuden mukaan. Kansalliset velvoitteet vaihtelevat 20% vähennysttavoitteesta yhtä suuriin oikeuksiin lisätä päästöjä. Suomen vastuulla on -16% päästövähennys. Samoin jyvitettiin yhteinen uusiutuvan energian lisäystavoite, jonka mukaan Suomessa loppukäytetystä enerigasta 38% tulee vuonna 2020 tuottaa uusiutuvalla energialla. Tämä tarkoittaa kymmenen prosenttiyksikön nostoa nykyisestä. Komission jaon korkein tavoite meni naapuriin Ruotsille, jonka tulee nostaa uusiutuvien osuus peräti 49 prosenttiin.
Komission tiedotteen mukaan paketti osoittaa tavotteiden todella olevan sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollisia sekä avaavan eurooppalaisissa yrityksissä uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Suomelle EU:n tavoitteiden saavuttamisen on arvioitu kustantavan korkeintaan 0,5% bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä 165 euroa asukasta kohti.
Nyt julkaistun energiapaketin tavoitteet ovat kuitenkin vasta lämmittelyä. Euroopan neuvoston päätöksen mukaan EU nostaa tavoitteensa 20 prosentin päästövähennyksistä 30 prosenttiin automaattisesti, kunhan muutkin teollisuusmaat sitoutuvat kansainvälisissä neuvotteluissa vastaaviin vähennyksiin. Etenkin ympäristöjärjestöt ovat kritisoineen pakettia vääränlaisen signaalin antamisesta lähtemällä liikkeelle vain - 20% tavoitteesta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 2 asteeseen vaati järeämpia toimia. Balin ilmastokokouksessa teollisuusmaat sopivatkin Kioton sopimuksen jatkokauden neuvottelujen lähtökohdaksi 25-40% päästövähennykset. Komissio vakuutta sormen olevan valmiina liipasimella tavoitteiden nostamiseksi.
European Commisson DG Environment, Climate and Energy Package
Ruotsi aikoo nostaa uusiutuvan energian osuutta tuulivoimalla
22.1.2008Ruotsin energiaviranomainen, Energimyndigheten, lisäisi maan tuulivoiman tuotantoa tuntuvasti. Energimyndighetenin maan hallitukselle antaman esityksen mukaan tuulivoimalla tulisi vuonna 2020 tuottaa viidennes Ruotsin sähköstä. Tämä tarkottaisi 30 terawattituntia lisää vuotuista tuotantoa ja 3000-6000 uutta tuulivoimaturbiinia.
Ruotsin aiemmat ja vaatimattomammat tavoitteet tuulivoimalle on asetettu vain vuosikymmenen loppuun. Hallituksen pyynnöstä laaditun esityksen myötä Ruotsikin valmistautuu kantamaan vastuunsa EU:n yhteisestä tavoitteesta nostaa uusiutuvien osuus 20 prosenttiin energiantuotannosta. Vesivoiman ansioista Ruotsin sähköstä tuotetaan jo nyt lähes puolet uusiutuvalla energialla. Toinen tärkeä sähkön lähde on ydinvoima, josta Ruotsi on kuitenkin pyrkimässä eroon. Vuonna 2006 suljettiin kolme Ruotsin kymmenestä ydinvoimalasta.
Tuulivoiman lisäamiselle asetettu tavoite on kunnainhimoinen sillä toistaiseksi maan 570 megawatin kapasiteetti kattaa vajaan prosentin sähkön tarpeesta. Suomen vastaava kapasiteetti vuoden lopussa oli 107 megawattia. Energimyndighetenin raportissa todetaankin, ettei tavoitetta saavuteta ilman lisätoimenpiteitä. Sen mukaan tuulivoiman rakentamista hidastaa edelleen raskas byrokratia ja lupakäytännöt. Erityistä tukea tarvitaan ns. off-shore tuulivoiman rakentamisen voimakkaaksi käynnistämiseksi.
Toivoa tuulivoiman tulevaisuudelle antaa Ruotsissa käytössä oleva sertifikaattijärjestelmä uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle. Järjestelmässä sähköntuottajilta edellytettään tiettyä sertifikaateilla todennettavaa uusiutuvan energian osuutta tuotannosta. Sertifikaatteja voi hankkia joko vihreää sähköä tuottamalla tai muilta ostamalla. Energimyndighetenin mukaan osuusvaatimuksia on kuitenkin syytä kiristää ja mahdollisesti korvamerkitä tuulivoiman osuus vielä erikseen, jos tuotantoa halutaan tuntuvasti kasvattaa.
Nytt planeringsmål för vindkraften år 2020
Keskilännen osavaltiot sopivat päästöjen vähentämisestä
3.1.2008
Yksittäiset Yhdysvaltojen osavaltiot asettavat itselleen yhä kunnianhimoisempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi vaikka liittovaltio vielä vältteleekin sitovia tavoitteita. Viimeisimmän yhteisen päästövähennyssopimuksen ovat allekirjoittaneet yhdeksän Keskilännen osavaltion ja yhden Kanadan provinssin kuvernöörit.
Midwestern Greenhouse Gas Accord-sopimuksen mukaan Keskilännen alueen osavaltiot ja provinssi laativat yhteisen ohjelman, joka asettaa alueelliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Sopimus koskettaa Minnesotan, Wisconsinin, Illinoisin, Indianan, Iowan, Michiganin, Kansasin, Ohion ja South Dakotan osavaltioita sekä Manitoban provinssia.
Päästövähennykset alueella ovatkin tervetulleita, sillä asukaskohtaiset päästöt ovat maailman korkeimipia; kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vuodessa 26 ekvivalenttia hiilidioksiditonnia teollisuusmaidnen keskiarvon ollessa noin 11 tonnia. Alueen sähkötuotanto nojaa vahvasti kivihiileen vaikkakin uusiutuvien energioiden osuus on nousussa nykyisestä 4,4 prosentista. Potentiaalia alueella nähdään niin tuuli- kuin aurinkovoimassa sekä erilaisissa bioenergian muodoissa. Keskilänsi onkin Pohjois-Amerikan suurin polttoaineena käytettävän etanolin tuottaja.
Tarkoista lukemista päästövähennystavoitteiksi ei vielä sopimusta solmittaessa päätetty, mutta kuvernöörit vakuuttivat tulevien tavoitteiden noudattavan IPCC:n näkemyksiä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n mukaan päästöjä tulee vähentää 60-80% ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uuden ohjelman myötä Keskilännen alueelle luodaan oma järjestelmä päästöoikeuksien jakamiseksi ja kauppaamiseksi sekä aloitetaan päästöjen tarkka monitorointi. Ohjelma on tarkoitus panna toimeen seuraavan 2,5 vuoden aikana.
Vastaavia yhteistyösopimuksia päästöjen vähentämiseksi ja alueellisen päästökaupan luomiseksi ovat aiemmin solmineet ryhmä Yhdysvaltojen läntisiä (Western Climate Initiative) ja itäisiä (Regional Greenhouse Gas Initiative) osavaltioita. Keskilännen sopimuksen jälkeen jo lähes puolet amerikkalaisista asuu näiden sopimusten kattamalla alueella.
Midwestern Greenhouse Gas Accord