Toukokuu 2008
UNICEF: Maailman köyhät lapset ilmastonmuutoksen uhreja
30.5.2008
Ilmastonmuutoksen uhrit näyttävät pääsääntöisesti olevan siihen kaikkein vähiten osallisia. Ilmastonmuutoksen seurauksien tuntuminen vakavimmin köyhissä maissa on jo ymmärretty kansainvälisissä ilmastoneuvotteuluissa. Naisten miehiä huonompaan asemaan ilmastonmuutoksen edessä on kiinnitetty huomiota viimeisen vuoden aikana etenkin kansalaisjärjestöjen taholta ja nyt UNICEF:in uusimmassa raportissa nostetaan esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman lapsiin.
Ilmastonmuutoksesta seuraavat onglemat ruoantuotannossa, veden saannissa ja sairauksien leviämisessä lisäävät lapsikuolleisuutta ja vaikuttavat erityisesti kehitysiässä oleviin lapsiin, jättäen pysyviä niin henkisiä kuin fyysisiä jälkiä. Nykyisellä päästökehityksellä pelkästään ilmastonmuutoksesta seuraavien taloudellisten kustannusten ja bruttokansantuotteen laskun eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa arvioidaan lisäävän lapsikuolemia 40 000 - 16 000 vuosittain.
Elintason heikentyminen vaikuttaa myös lasten koulutusmahdollisuuksiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Perheen päivittäisen elannon hankinnan hankaloituessa lapset jäävät helposti kotiaskareiden ja pienten lisäansioiden hankinnan pariin koulunkäynnin sijaan. Ensinmäisenä kotiin jäävät yleensä tytöt.
Ilmastonmuutoksen myötä oletettavasti lisääntyvät luonnonkatastrofit koituvat kehitysmaassa asuvan kohtaloksi neljä kertaa todennäköisemmin kuin teollisuusmaassa asuvan. Luonnonkatastrofien seurauksena kodittomiksi jääneistä ihmisistä peräti 75 % on naisia ja lapsia. Heihin kohdistuvat myös katastrofitilanteiden ikävät lieveilmiöt, kuten seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö.
Lapsiköyhyyden puolittaminen ja lasten elinolojen parantaminen on YK:n vuosituhattavoitteiden merkittävimpiä päämääriä. UNICEF:in raportti tekee selväksi, että ilmastonmuutoksen torjuminen on olennainen osa tavoitteiden saavuttamista. Iso-Britannin UNICEF:in johtaja David Bull totesikin raportin julkaisutilaisuudessa, että epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunassa tarkoittaa epäonnistumista myös maailman lasten suojelussa.
Our climate, our children, our responsibility
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet jälleen huippulukemissa
28.5.2008Merkittävimpien kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat yltäneet jälleen huippulukemiin. Hiilidioksidinpitousuus nousi vuoden aikana 2.4 ppm (parts per million), kun viisikymmentä vuotta sitten vuosittainen kasvu oli vielä alle yhden ppm. Myös metaanin pitoisuudet kääntyivät yllättäen nousuun, niin pysytellessä suhteellisen vakaalla tasolla viimeiset kymmennen vuotta.
Jokaista miljoonaa molekyyliä kohtaan on ilmakehässä nyt 385 molekyyliä hiilidoksidia, mikä tarkoittaa noin sadan ppm lisäystä esiteolliseen aikaan verrattuna. Metaanin osuus on suhteessa pienempi, 1800 molekyyliä jokaista biljoonaa molekyyliä kohtaan, mutta se on myös hiilidioksidia 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Mittasutiedot julkaisseen NOAA:n tutkijat eivät vielä uskaltaneet nimetä metaanin pitoisuuden äkillisen nousun syitä. Todennäiköisiä syitä ovat kuitenkin Aasian nopea teollistuminen, trooppisten alueiden kosteikot ja pohjoisten arktisten alueiden sulaminen ikiroudasta. Mittaustulokset ovat osa NOAA:n vuosittain julkaiseman kasvihuonkaasuindeksin tuloksia.
The NOAA Annual Greenhouse Gas Index
Viisi kuntaa lähtee vähentämään päästöjä yritysjohtajien tuella
8.5.2008Viidessä kunnassa Suomessa on aloitettu kunnan ilmastopäästöihin pureutuva hanke. Kuntien, yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä käynnistetyssä hankkeessa seurataan tarkasti kunnan toimintojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja laaditaan aluksi lyhyen aikavälin suunnitelma päästöjen vähentämiseksi ja tehokkaimpien päästövähennyskeinojen löytämiseksi. Pidemällä, noin 20 vuoden aikavälillä tavoitteena on hiilineutraali kunta.
Tuoretta näkökulmaa hankkeeseen tuo sen laaja-alaisuus, sillä suunnitelmissa punnitaan kunnan omien toimintojen lisäksi elinkeinoelämän ja asukkaiden mahdollisuudet vähentää päästöjä. Aloite hankkeelle lähti kuudelta suurelta yritysjohtajalta, joiden kautta osittain valikoituivat myös osallistuvat kunnat.
Hankkeen tavoitteena ei ole vain vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vaan samalla tukea paikallisia teknologiayrityksiä, kehittää uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teknologian kotimarkkinoita ja tukea paikallisten luonnonvarojen käytölle perustuvaa työllisyyttä.
Mukana hankkeessa on viisi kuntaa. Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala ovat alle 10 000 asukkaan kuntia, joissa reilu puolet asukkaista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista ja 10-20 prosenttia maa- ja metsätaloudesta. Kaikille neljälle kunnalle on yhteistä suuret mahdollisuudet metsäenergian hyödyntämisessä. Viidennelle kunnalle, noin 16 000 asukkaan Uudellekaupungille lupaavia mahdollisuuksia energiantuotannossa taas tarjoaa tuulivoima.
Mahdollisuuksia vähentää päästöjä kunnissa riittää. Päästöihin voidaan vaikuttaa kaavoituksen ja alueiden käyttösuunnitelmien avulla, kunnan rakennusten energiatehokkuutta parantamalla ja lämmitysratkaisuilla. Päästöihin vaikuttaa myös kunnan omien työntekijöiden liikkuuminen, kunnan hankinnat ja niiden energiatehokkuus sekä jätteiden kierrätys. Kokemuksia on jo kerätty useammassa kunnassa Ruotsissa, jossa kunnat aktiivisesti laativat omia ilmastostrategioitaan.
Elinkeinoelämän puolella yritykset voivat lisäksi panostaa tuotantonsa energia- ja materiaalitehokkuuten. Maa- ja metsätaloudessa on mahdollisuuksia kehittää hajautettua energiantuotantoa, etenkin biokaasun kohdalla. Viljely- ja lannoituskäytäntöjä kehittämällä voidaan vähentää typpioksiduulipäästöjä ja lannan käsittelyllä metaanipäästöjä. Myös ns. hiilinielujen lisääminen metsittämällä ja kestävien hakkuusuunntelmien avulla nähdään mahdollisuutena pienentää kunnan nettohiilidioksidipäästöjä.