Helmikuu 2009
Myös Etelänapamantereella lämpenee
28.2.2009
Nature-lehdessä tammikuun alussa julkaistussa artikkelissa Antarktiksen sisäosien todetaan lämmenneen viimeisen 50 vuoden aikana 0,1 C vuosikymmenessä ja koko mantereen 0,12 C vuosikymmenessä. Tutkimuksen mukaan Etelänapamantereen lämpeneminen on siis lähes yhtä nopeaa kuin keskimääräinen lämpeneminen maapallolla.
Samaan aikaan kun tutkijat ovat julkaisseet toinen toistaan dramaattisempia havaintoja pohjoisten arktisten alueiden lämpenemisestä ja jäätiköiden sulamisesta, ei Etelämantereilla tapahtuvista muutoksista olla juuri kuultu.
Syynä on se, että lämpötilan ja muiden ilmastomuuttujien havainnoiminen Etelänapamantereella on hankalampaa: miehitettyjä asemia on harvassa ja automaattistenkin mittausten ylläpitäminen karuissa ja kylmissä olosuhteissa on teknisesti haastavaa ja kallista.
Tutkijat eivät vielä tiedä onko Etelämantereen jäämassa kasvamassa vai pienenemässä. Erityisesti Antarktiksen niemimaan on todettu lämmenneen, kun taas muualla Antarktiksella on jopa havaittu viilenemistä.
Yleisen käsityksen mukaan Etelänapamanner ylläpitää omaa kylmää ilmastoaan valtavan mannerjäätikkönsä vuoksi. Lisäksi mannerta kiertävät merivirrat ja maanpinnan läheisen ilman kylmyys lisäävät mantereen eristyneisyyttä muusta ilmastojärjestelmästä.
Ilmastoa ja sen muutosta tutkittaessa tarvitaan pitkäaikaisia, vähintään useita vuosikymmeniä jatkuneita mittauksia. Systemaattiset lämpötilamittaukset Antarktiksella alkoivat 50-luvun lopulla. Näistä mittausasemista kaikki, kahta lukuun ottamatta, sijaitsevat mantereen rannikko-osissa tai Antarktiksen niemimaalla.
Tehdäkseen johtopäätöksiä muutoksista lämpötilassa mantereen sisäosien valtavan mannerjäätikön yllä, Eric J. Steig ja hänen kollegansa ottivat avukseen satelliittimittaukset. Maan pinnan lähettämää lämpösäteilyä koko mantereen alueelta on mitattu satelliiteista käsin 70-luvulta lähtien. Tilastollisin menetelmin lämpösäteily voidaan yhdistää ilman lämpötilaan myös alueilla, joilla ei ole sääasemia.
Antarktiksen havaintoverkosto on puutteellinen eikä lämpösäteilyaineiston käyttäminen lämpötilan arviointiin ole ongelmatonta. Steig kollegoineen ei väitäkään kiistävänsä aiemmin tehtyjä mittauksia esimerkiksi alueellisesta viilenemisestä. Tulokset osoittavat tutkijoiden mukaan kuitenkin, että kokonaisuutta tarkastellessa Etelänapamanner on näyttää lämmenneen.
Nature: Warming of the Antarctic ice-sheet surface since the 1957 International Geophysical Year
Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa Saksassa yli tavoitteiden
23.2.2009Saksan uusiutuvan energian alojen kattojärjestön, Bundesverband Erneuerbare Energien, tulevaisuuden skenaarion mukaan tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle saavutetaan helposti. BEE:n julkaiseman skenaarion mukaan lähes puolet sähkötuotannosta Saksassa perustuu uusiutuvalle energialle vuonna 2020. Saksan virallinen tavoite on samaan aikaan mennessä 20 % osuus tuotannosta. BEE arvioi, että tavoite saavutetaan lähes kymmenen vuotta etuajassa. Nykyisin uusiutuvan energian osuus on 15 % energian tuotannosta.
BEE:n raportin mukaan ala kasvaa näihin mittaviin lukemiin jo nykyisin voimassa olevalla lainsäädännöllä ilman uusia politiikkatoimia. Vuonna 2000 voimaan astunut uusiutuvan energian laki velvoittaa kantaverkko yhtiöt ostamaan kaiken uusiutuvilla energian läheteillä tuotetun sähkön. Tuotantoa tuetaan myös syöttötariffilla.
Raportin julkistamistilaisuudessa Berliinissä tulevaisuuden näkymiä kuunteli tuhatpäinen yleisö mukaan lukien Saksan liittokansleri. Toisin kuin useimmat muut teollisuuden alat, uusiutuvan energian alojen kattojärjestö esitteli myös positiivisia taloudellisia näkymiä. Alan arvioidaan työllistävän kaksinkertainen määrän ihmisiä, yhteensä 500 000 työntekijää vuonna 2020. Säästöjä seuraa tuontipolttoaineen ja energian tuotannon ulkoisten kustannusten vähenemisestä mahdollisesti jopa 29,1 miljardia euroa.
Skenaarion taustaoletuksena on, että energian kulutus säilyy suunnilleen nykyisellään, vaikka maan virallinen tavoite on kääntää kulutus laskuun. Samoin oletetaan, että nykyinen ydinvoiman alasajo jatkuu. Bioenergia, tuuli ja aurinko ovat uusiutuvista energianlähteistä tärkeimmät. Tuulen arvioidaan tuottavan maan sähkötuotannosta neljäsosan ja bioenergian tuotanto kaksinkertaistuu.
Kehityksen arvioidaan aiheuttavan ylikapasiteettia fossiilista energiaa käyttävillä voimalaitoksilla. Ydinvoiman tuotanto vähenee jopa 94 % kun taas uusiutuvan energian osuus kasvaa nykyisestä 88 terawattitunnista 278 terawattituntiin. Voimakkaasta kasvusta seuraa Saksassa suuremmat päästövähennykset kuin mitä EU:n tavoitteet vaativat.
Katso myös
26.8.2007: Syöttötariffit vähentävät Saksan päästöjä
Hyönteisten massatuhojen epäillään liittyvän ilmastonmuutokseen
7.2.2009Valtavat hyönteisten aiheuttamat tuhot metsille ja viljelyskasveille niin Pohjois-Amerikassa kuin Länsi-Afrikassa ovat järkyttäneet ihmisiä. Tutkijat ja asiantuntijat ovat hämmentyneitä tuhojen ennennäkemättömästä laajuudesta. Syyt hyönteistuhojen puhkeamiseen ovat osittain epäselviä, mutta ilmastossa tapahtuneiden muutoksia arvellaan olevan yksi syistä.
Pohjois-Amerikan länsirannikon vuoristometsät muuttuvat parhaillaan ruskeiksi vuoristomäntykovakuoriaisen levitessä. Tuhot ovat olleet ankaria erityisestä Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinsseissa, joista ensimmäisessä on tuhoutunut jo 13 miljoona hehtaaria metsää. Kuoriaiset leviävät voimakkaiden tuulien mukana yhä idemmäksi.
Kuolleet metsiköt ovat erittäin alttiita tulipaloille, jotka voivat vaarantaa myös asuttuja alueita. Kaatuvat metsiköt uhkaavat infrastruktuuria tieliikenteestä sähköverkkoon. Matkailuala on myös huolissaan. Metsää kuolee pystyyn niin nopeaan tahtiin, ettei puuainesta edes pystytä hyödyntämään. Koloradon osvaltiossa on jo rakennettu kaksi uutta pellettitehdasta hyödyntämään kuollutta puustoa.
Tehokkaita torjuntakeinoja kuoriaisten etenemiselle ei ole löydetty. Kuoriaisten leviämisen arvellaan johtuvan luonnollisten metsäpalojen tehokkaasta ja pitkäaikaisesta torjunnasta, mikä on tasapäistänyt metsien rakennetta kuoriaiselle sopivaksi. Toisaalta viime vuosikymmen on ollut erityisen kuiva, mikä heikentää puiden vastustuskykyä ja kovimmat pakkaset, jotka ovat aiemmin pitäneet kuoriaispopulaatiot kurissa ovat jääneet tulematta.
Liberiassa leviävän äkillisen toukkainvaasion syyt ovat vielä epäselvempiä. Yleensä puussa elävät perhosen toukat ovat iskeneet viljelykasveihin ja pyyhkäisseet kymmenessä päivässä sadan kylän yli syöden suurimman osan kasvillisuudesta sekä saastuttaen juomavettä ulosteillaan. Tuholaistoukka määritettiin hiljattain Achaea catocaloides lajiksi. Liberia on julistanut hätätilan ja pyytänyt kansainvälistä apua.
Asiantuntijat ovat arvelleet, että esimerkiksi nopeat muutokset sateisuudessa ovat voineet johtaa toukan luonnollisten vihollisten vähenemiseen, mikä on mahdollistanut sen leviämisen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksien osuuden arvioiminen hyönteistuhoissa vaatii vielä tarkempaa selvitystä. Metsätuhot tosin kytkeytyvät ilmastonmuutoksen myös toisin päin; Kuolleissa metsissä lahoava puu aiheuttaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä ja voi jopa vaarantaa pohjoisten metsien kyvyn toimia hiilinieluina.
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin
Tavoitteeksi lämpenemisen rajoittaminen alle asteeseen
5.2.2009YK:n ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat vastustamaan vaarallisen häiriöiden aiheuttamista ilmastojärjestelmässä. Vaarallisen lämpenemisen rajaksi on monissa päästövähennyssuunnitelmissa määritetty kaksi astetta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että paljon vähäisempikin lämpeneminen voi aiheuttaa peruuttamattomia mullistuksia. Miten riskit voitaisiin ottaa huomioon poliittisessa tavoitteenasettelussa?
Worldwatch-instituutin raportissa Maailman tila 2009. Lämpenevään maailmaan W. L. Hare luonnostelee suunnitelman kasvihuonepäästöjen turvallisesta vakauttamisesta. Hare varoittaa pitämästä tiettyä astemäärää maagisena rajana, jonka alapuolella lämpeneminen olisi turvallista. Viisainta olisi pysäyttää lämpeneminen mahdollisimman nopeasti. Haren skenaariossa lämpöhuippu saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä, minkä jälkeen lämpötilan tulisi laskea mahdollisimman nopeasti alle asteen päähän esiteollisesta ajasta.
Hare ehdottaa, että maailman yhteenlasketut kasvihuonepäästöt käännettäisiin laskuun ennen vuotta 2020. Tähän päästäisiin parantamalla energiatehokkuutta, hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä sekä estämällä metsien hävittäminen. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä vähennettäisiin vähintään 85 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolelle, minkä jälkeen päästöt vähentyisivät edelleen. Näin lämpötila laskisi 1990-luvun tasolle 2300-luvun loppuun mennessä.
Ilmakehään on jo syydetty niin paljon kasvihuonekaasuja, että tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi Haren mukaan hiilipäästöjen muuttumista negatiivisiksi. Vuoden 2050 jälkeen ilmakehästä pitäisi ottaa talteen ja varastoida pysyvästi 2,5 miljardia tonnia hiiltä vuodessa yli kahdensadan vuoden ajan. Näin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskisi lähelle esiteollisen ajan pitoisuutta 2300-lukuun mennessä. Hiiltä varastoitaisiin hiilinieluihin ja puuhiilenä maaperään. Koska ekosysteemit voivat sitoa vain rajallisen määrän hiiltä, sitä pitäisi varastoida myös maan alle.
Hare myöntää, että lämpenemisen rajoittaminen alle yhteen asteeseen on teknisten, taloudellisten ja poliittisten mahdollisuuksien äärirajoilla. Kuitenkin siihen olisi pyrittävä, jotta voitaisiin estää laajamittaiset katastrofit.
Maailman tila 2009. Lämpenevään maailmaan julkistetaan Pikkuparlamentissa 6.2.2009.