Maaliskuu 2009
Kööpenhaminan ilmastokongressi: Pahimmat tulevaisuuden skenaariot toteutumassa
31.3.2009
Maaliskuussa Kööpenhaminan ilmastokongressiin kokoontunut tiedeyhteisö varoittaa ilmastonmuutoksen seurauksien osoittautuneen pahemmiksi kuin mitä vielä pari vuotta sitten arvioitiin.
Meren pinnan noususta, meren happamuudesta, äärimmäisistä sääilmiöistä ja monista muista ilmiöistä saatu viimeisin tutkimustieto on osoittanut vuonna 2007 julkaistujen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tulevaisuuden ilmastomallien olleen varsin optimistisia. Päästöjen määrän kasvuvauhti on aiemmissa ilmastomalleissa ollut pahimmillaan 2,4 prosenttia vuodessa, mutta viime vuosien kasvu on yltänyt 3,3 prosenttiin.
Yli 2000 tiedemiestä keränneen kongressin loppulauselma toteaa myös, että jo kahden asteen nousu maailman keskilämpötilassa aiheuttaa monille yhteiskunnille vakavia vaikeuksia sopeutua. Kongressi suosittaa tiukkoja päästövähennyksiä jo vuodelle 2020, sillä nopealla toiminnalla voidaan pienentää ilmastonmuutoksen arvaamattomien seurauksien todennäköisyyttä. Tekosyitä toimettomuuteen ei kongressin osallistujien mukaan enää ole.
Usean kansainvälisen yliopiston järjestämä ilmastotieteen kehittymistä käsitellyt kongressi lukeutui maailman suurimpiin tiedeyhteisön kokoontumisiin. Tarkoituksena on koota viimeisintä ilmastonmuutostutkimusta täydentämään edellistä IPCC:n raporttia ja tarjota päätöksentekijöille tuorein tietoa ilmastonmuutoksesta.
Suomesta kongressiin osallistui toistakymmentä tutkijaa, joista eniten huomiota lienee keräsi Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund. Lund esitteli kongressissa tutkimusta, jonka mukaan ns. uudet uusiutuvan energian lähteet kuten tuuli- ja aurinkovoima voisivat sopivan poliittisen tuen avulla kattaa 40 % maailman sähköntuotannosta vuonna 2050.
Kongressissa esitetyn tutkimustiedon yhteenveto julkaistaan kesäkuussa ja toimitetaan kaikille YK:n ilmastokokoukseen Kööpenhaminassa joulukuussa osallistuville.
International Scientific Congress "Climate Change: Global Risks, Challenges and Decisions"
Tundralta löydetty uusi kasvihuonekaasujen lähde
15.3.2009Tutkijat ovat löytäneet Pohjois-Venäjän tundralta aiemmin tuntemattoman, voimakkaan dityppioksidin lähteen. Dityppioksidi on hiilidioksidin ja metaanin jälkeen kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuden kasvaminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Kuopion ja Helsingin yliopiston sekä Komin tiedekeskuksen tutkijoiden havaitsema dityppioksidin lähde ovat arktisen alueen kasvittomat turvepinnat, niin sanotut turvekehät. Turvekehissä ei ole typpeä sitovaa kasvillisuutta, joten kaikki turpeen hajotessa vapautuva typpi on käytettävissä mikrobeille, jotka tuottavat dityppioksidia.
Luoteis-Venäjällä tehtyjen tutkimusten perusteella tutkimusryhmä arvioi satelliittikuvien avulla turvekehien nykyisen peittävyyden tundralla ja niistä vapautuvaa dityppioksidin määrää. Jo tällä hetkellä turvekehien ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa neljää prosenttia arktisten metaanipäästöjen lämmitysvaikutuksesta. Turvekehien dityppioksidipäästöt ovat yhtä suuria kuin mitä on mitattu maatalousmaista pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Dityppioksidi on voimakas kasvihuonekaasu, jonka lämmittävä vaikutus on noin 300 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin.
Dityppioksidi aiheuttaa globaalisti 6 % kasvihuonekaasujen kokonaislämmitysvaikutuksesta. Suurimpana lähteenä on tähän mennessä pidetty maataloutta. Tundran dityppioksidin päästöjen on taas oletettu olevan merkityksettömän pieniä.
Turvekehien muodostuminen ja niiden koko riippuu ilmasto-olosuhteista, joten dityppioksidin kokonaispäästöjen määrä tulee reagoimaan ilmastonmuutokseen. Lämpenemisen arvioidaan johtavan päästöjen kasvamiseen. Tundra-alueiden ja ilmastonmuutoksen suhteita tutkittaessa jatkossa lienee välttämätöntä kiinnittää huomiota myös dityppioksidiin, metaanin ja hiilidioksidin lisäksi.
Nature Geoscience: Large N2O emissions from cryoturbated peat soil in tundra