Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Merenpohjan metaanipäästöt

Näitä sivuja ei ole päivitetty ajantasalle tällä hetkellä. Ajantasaista tietoa löytyy esim. www.ilmasto-opas.fi -sivustolta.

Merenpohjasta vapautunut metaani vaikutti kädellisten kehittymiseen

Noin 55,5 miljoonaa vuotta sitten maapallo lämpeni nopeasti 6 astetta aiheuttaen lajien sukupuuttoaallon ja myöhemmin nisäkkäiden, kuten hevosten, apinoiden ja ihmisen esi-isien kehittymisen. Tätä lämpenemistä pidetään merenalaisten metaanikerrosten ja niiden aiheuttamien metaanipäästöjen aiheuttamana.

Merenpohjan alta vapautui ennen lämpenemistä valtavat määrät metaania ilmakehään. Metaania muodostuu meren pohjan alle mikrobien syödessä orgaanista ainesta. Kun aikakauden muista syistä tapahtunut lämpeneminen saavutti tietyn tason, jäätyneet metaanikerrostumat muuttuivat kaasumaisiksi ja päätyivät ilmakehään. Valtavien kasvihuonekaasupäästöjen ansiosta maapallo lämpeni nopeasti noin kuusi astetta, millä oli ratkaisevia vaikutuksia myös ihmisen evoluutioon. Metaanikerrosten vapautuminen toimii ikään kuin liipaisimena, jonka jälkeen lämpeneminen nopeutui. (Science vol 286, s.1531-1533.)

Lämpenemisen liipasinvaikutus

Metaanipäästöjen vapautuminen merenpohjasta on mahdollista myös ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen ansiosta. Jos lämpeneminen ylittää tietyn tason, merenpohjaan ja ikiroutaan sitoutunut metaani vapautuu, mikä voimistaa lämpenemistä voimakkaasti. Näitä lämpenemisen aiheuttamia itseään kiihdyttäviä prosesseja on kutsuttu palautekytkennöiksi tai -ilmiöiksi. Ongelmana on, ettemme tiedä, milloin lämpeneminen käynnistää tietyt palautekytkennät.

Useat tutkijat ovatkin huomauttaneet, että lämpeneminen voi olla huomattavasti nopeampaa kuin ennusteet antavat ymmärtää. Ilmastomalleissa joihin ennusteet perustuvat ei ole otettu huomioon kaikkia lämpenemistä kiihdyttäviä prosesseja, kuten globaalia metsäpinta-alan pienenemistä, ikiroudan sulamista ja maanpinnan heijastuskyvyn muutoksia. Näin ollen ennusteet eivät ota huomioon, että tietyn lämpötilakasvun jälkeen lämpenemisprosessi nopeuttaa itse itseään.