Muut kaasut
Dityppioksidi
Dityppioksidi (N2O) tunnetaan ehkä paremmin vanhalla nimellä typpioksiduuli. Lääkintäkäyttönsä mukaan sitä on totuttu kutsumaan myös ilokaasuksi. Dityppioksidi on voimakkain viidestä luonnollisesta kasvihuonekaasusta – sen lämmitysvaikutus on yli 300 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi. Kaasun pitoisuus ilmakehässä on kasvanut esiteolliselta ajalta (1750) ihmisen toiminnan seurauksena 16 %.
Maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti suurin ihmisten aiheuttamien dityppioksidipäästöjen lähde on maatalous. Pienempiä määriä päästöjä syntyy teollisten prosessien, metsänhävityksen, savannien polttamisen ja jätteen yhteydessä. Suomen dityppioksidipäästöt vastaavat yhteensä seitsemän miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästöjen jakaantuminen lähteittäin vuonna 1994 on kuvattu taulukossa 10. Määrät on laskennallisesti muutettu hiilidioksidiksi (MtCO2 eli miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina päästöinä sadan vuoden ajalta).
Dityppioksidia syntyy typpilannoituksessa ja energiantuotannossa.
| Taulukko 10. Suomen dityppidioksidipäästöt | ||
| Lähde | Osuus | Määrä |
| Maatalous | 0,55 | 3,9 MtCO2 |
| Energiantuotanto | 0,2 | 1,2 MtCO2 |
| Kemiallinen teollisuus (typpihapon valmistus) | 0,17 | 1,4 MtCO2 |
| Lähde: Tilastokeskus 2006 | ||
Dityppioksidin päästöt ovat lisääntymässä autojen katalysaattorien takia. Katalysaattorit kuitenkin vähentävät epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Halogenoidut hiilivedyt
Halogenoidut hiilivedyt ovat yhdisteitä, joissa osa tai kaikki vedystä on korvattu kloorilla, fluorilla tai bromilla. Niitä ei esiinny luonnostaan ilmakehässä, joten niiden pitoisuudet ovat täysin ihmisen aiheuttamia. Kaikki halogenoidut hiilivedyt ovat kasvihuonekaasuja. Klooria ja bromia sisältävät hiilivedyt myös hajottavat otsonikerrosta.
Halogenoituja hiilivetyjä ovat CFC:t eli kloorifluorihiilivedyt, HCFC:t eli osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt, HFC:t eli osittain fluoratut hiilivedyt, PFC:t eli perfluorihiilivedyt, klooratut hiilivedyt ja bromatut hiilivedyt.
CFC: tä, HCFC:tä ja HFC:tä on käytetty jäähdytyslaitteissa, ponneaineina ja vaahtomuovissa. PFC-päästöt ovat peräisin alumiini-, elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Kloorattuja hiilivetyjä on käytetty liuottimina ja bromattuja hiilivetyjä palosammuttimissa ja torjunta-aineina.
Montrealin sopimus kieltää otsonia tuhoavat aineet kokonaan tai osittain
Otsonia tuhoavat aineet (CFC, HCFC, klooratut ja bromatut hiilivedyt) on kokonaan tai osittain kielletty vuonna 1987 laaditulla Montrealin sopimuksella ja sitä täydentäneillä myöhemmillä päätöksillä. Kasvihuonekaasuina voimakkaasti toimivia HFC:tä, PFC:tä ja SF6:ta rajoittaa Kioton pöytäkirja.
Suomen halogenoitujen yhdisteiden päästöt vastaavat yhteensä neljää miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Valtaosa päästöistä on peräisin kylmätekniikasta, liuttomista ja vaahtomuoveista (CFC, HCFC, HFC). Pieni osuus syntyy sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (PFC, SF6).
Halogenoitujen hiilivetyjen lämmitysvaikutus on koko maailmassa 0,27 W/m2, mutta osa niistä aiheuttaa otsonikerroksen hajotuksen kautta yhteensä 0,1 W/m2 viilennysvaikutuksen.
Rikkiheksafluoridi
Rikkiheksafluoridia (SF6) käytetään alumiini-, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Se on kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu eli hiilidioksidiin verrattuna 24 000 kertaa voimakkaampi (GWP100). Vuonna 2003 Suomen päästöt vastasivat 0,06 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Maailmanlaajuisesti sen lämmitysvaikutus on 0,002 W/m2.