Terveys

Ilmastonmuutos kasvattaa tartuntatautien kuten malarian, denguekuumeen, keltakuumeen ja hantaviruksen esiintymisaluetta. Kun ilmasto lämpenee, tauteja levittäviä moskiittoja menehtyy vähemmän kylmyyteen. Ne myös levittäytyvät nopeammin ja purevat useammin. Varsinaisten taudinaiheuttajien kasvu nopeutuu, joten todennäköisyys, että lyhytikäiset moskiitot ehtivät levittää tautia elinaikanaan, kasvaa. Myös tulvien ja kuivuusjaksojen yleistyminen levittää malariaa, sillä ne jättävät usein jälkeensä paikallaan pysyviä lammikoita, joissa moskiitot voivat lisääntyä. Kaikkein kuumimmilla alueilla lämpeneminen voi vähentää malarian esiintymistä. (Epstein 2000)

Malaria ja denguekuume leviävät

Malaria on hyttysten levittämä kuumetauti, joka aiheuttaa vuosittain noin miljoona kuolemaa. Nykyään malarialle altistuu yli 40 % maailman väestöstä. Jos taudin ehkäisyä ei lisätä, malarialle alttiiden ihmisten määrän arvioidaan lisääntyvän 2–5 prosentilla maailman väestöstä eli useilla sadoilla miljoonilla. Pahiten lämpeneminen vaikuttaa alueilla, joilla malariaa esiintyy, mutta tartuntoja pitävät kurissä riittävän pitkät kylmät ajanjaksot. (IPCC 2001) (WHO 2003)

Kasvihuonekaasujen rajoittaminen 550–750 ppm pitoisuuteen vähentäisi levinneisyyden kasvua noin kolmanneksella. Koska leviäminen tapahtuu suurimmaksi osaksi keski- ja korkeatuloisissa maissa, myös terveydenhuollon parantaminen vähentää leviämistä. (IPCC 2001) (WHO 2003)

Denguekuume on trooppinen virustauti, joka leviää myös hyttysten välityksellä. Sen oireet muistuttavat hyvin paljon tavallista flunssaa. Taudin uskotaan leviävän jonkin verran ilmaston lämmetessä. Koska sen leviämistä estävät sekä trooppisilla että subtrooppisilla alueilla kuitenkin ennen kaikkea muut tekijät kuin ilmasto, levinneisyyden ei uskota kasvavan erityisen paljon. (IPCC 2001)

Ilmaston lämpenemisen vaikutus tauteihin on hyvin monimutkainen, joten arvioissa on paljon epävarmuutta. Ainakin osittaisesta ilmaston vaikutuksesta levinneisyyteen on kuitenkin hyviä todisteita, sillä malaria on esimerkiksi vuoristoissa levittäytynyt ylöspäin samaa tahtia ennustetun ilmaston lämpenemisen myötä. (Epstein 2000)

Tutkijat arvioivat lämpenemisen kaikkiaan heikentävän todennäköisesti miljoonien ihmisten terveyttä. Vaikutukset tuntuvat erityisesti köyhissä maissa, joissa myös lisääntyvä aliravitsemus haittaa lasten kasvua ja kehitystä.

Helleaallot, tulvat, myrskyt, tulipalot ja kuivuus lisäävät kuolleisuutta, sairastavuutta ja vammautumisia. Ilmastonmuutos lisää alailmakehän otsonipitoisuuksia, mikä johtaa sydän- ja hengityselinsairauksien yleistymiseen.

Kylmyyden vähentyminen voi aikaansaada myös joitakin terveyshyötyjä. Kansanterveyden kehitys riippuu pitkälti koulutuksen, terveydenhuollon, terveysongelmien ennaltaehkäisyyn suunnatun rahoituksen ja yleisen taloudellisen kehityksen kaltaisista tekijöistä. (IPCC 2007)