Äärimmäiset sääilmiöt
Ankara kuivuus ja rankkasateet yhtä aikaa yleisemmiksi
Kun lämpötila nousee, veden haihtuminen lisääntyy. Ilmakehä pystyy pidättämään vesihöyryä sitä enemmän, mitä lämpimämpää ilma on. Lämpeneminen siis kasvattaa ilmakehässä olevan vesihöyryn määrää. Koska vesihöyry on hyvin voimakas kasvihuonekaasu – luonnollisen kasvihuoneilmiön merkittävin tekijä – ilmiö kiihdyttää lämpenemistä edelleen. Tämä on merkittävin ilmaston lämpenemiseen liittyvistä palauteilmiöistä (linkki sivulle). Ilmakehän vesihöyryn pitoisuuden on havaittu lisääntyneen 1980-luvulta lähtien lämpötilan nousua vastaavasti. (IPCC 2007 WGI Ch.3.)
Voimistuneen haihdunnan myötä myös sadanta lisääntyy maailmanlaajuisesti, kun veden kiertokulku nopeutuu ja sama vesi ”ehtii” sataa alas useampia kertoja vuodessa. Sateiden lisääntyminen jakautuu kuitenkin ajallisesti ja alueittain epätasaisesti: voimakkaat rankkasateet lisääntyvät samalla kun sateiden väliset kuivuuskaudet pidentyvät ja vesipula yleistyy. (IPCC 2007 WGI Ch. 3.)
Ilmastomallien mukaan sateisuus lisääntyy voimakkaasti korkeilla leveysasteilla ja jonkin verran päiväntasaajan seudulla. Keskileveysasteilla sateet vähenevät. (IPCC 2007 WGI Ch. 10.) 1900-luvulla sateisuus lisääntyi Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Euroopassa sekä Aasian keski- ja pohjoisosissa. Sen sijaan Sahelin alueella, Välimerellä sekä Afrikan ja Aasian eteläosissa havaittiin kuivuuden lisääntyneen. (IPCC 2007 WGI SPM.)
Talviset sateet lisääntyvät Euroopassa
Euroopassa talviset sateet lisääntyvät tällä vuosisadalla todennäköisesti jopa 20–60 %, jos hiilidioksidipäästöt kasvavat nykyiseen tahtiin. Lämpötilan kohoamisen vuoksi sateet tulevat talvisin yhä useammin vetenä ja saavat suuret joet tulvimaan voimakkaasti (WWF 2006).
Myrskyjen tuhovoima kasvaa
2000-luvulla trooppiset myrskyt ovat olleet poikkeuksellisen yleisiä ja aiheuttaneet mittavia satotappioita, kuolemaa ja taloudellista vahinkoa. Myrskyjen yhteydestä ilmastonmuutokseen on keskusteltu vilkkaasti. Yksittäisen myrskyn kohdalla on mahdotonta sanoa, johtuiko se nyt ilmastonmuutoksesta vai ei. Tulevaisuuden lämpimät ilmasto-olosuhteet ovat kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä entistä voimakkaampien pyörremyrskyjen syntymiselle suotuisat. (Anthes ym. 2006.)
Lämmin, kostea ilma lisää trooppisten ukkosmyrskyjen ja pyörremyrskyjen tuhovoimaa. Trooppisen pyörremyrskyn syntyyn vaikuttaa erityisesti meriveden pintalämpötila. Trooppisten pyörremyrskyjen onkin havaittu lisääntyneen Pohjois-Atlantilla 1970-luvulta lähtien. Tulevaisuudessa pyörremyrskyt voivat saavuttaa korkeampia tuulennopeuksia ja tuoda mukanaan entistä voimakkaampia rankkasateita, jos lämpeneminen jatkuu. (IPCC 2007 WGI SPM.)
Lämmin, kostea ilma lisää trooppisten myrskyjen tuhovoimaa
Yhdysvaltain ilmatieteenlaitoksen Geophysical Fluid Dynamics Laboratory laski ensimmäisenä pyörremyrskyjen käyttäytymistä realistisen simulaation avulla. GFDL:n laskelmien mukaan jo kahden asteen lämpeneminen trooppisilla merialueilla lisää suurimpien myrskyjen maksimituulennopeutta 5–12 %. (Knutson 1998.) Mitä nopeammaksi myrskyn tuulennopeus kasvaa merialueella, sitä suurempia tuhoja se aiheuttaa saavutettuaan mantereen.
Trooppisten alueiden ulkopuolella voimakkaat myrskyt ovat todennäköisesti lisääntyneet ja voimistuneet 1950-luvulta lähtien. Myrskyjen kulkureittien odotetaan siirtyvän kohti napoja. (IPCC 2007 WGI Ch.3.) Euroopassa ankarat talvimyrskyt voivat lisääntyä 25 % vuosisadan loppuun mennessä, jos kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan. Myrskyjen huipputuulennopeus voisi kasvaa jopa 15 %. Myrskyt aiheuttavat entistä enemmän tuhoa erityisesti Pohjanmeren rannikolla Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Ranskassa. Myös eteläisen Skandinavian yli pyyhkäisevien myrskyjen odotetaan lisääntyvän. (WWF 2006.)